”Sulle laulan neiti kesäheinä” – nyt vietetään Eino Leinon, runon ja suven päivää!

Eino Leino riimitteli Nocturnen heinäkuussa 1903, ihastuttuaan tulevaan puolisoonsa.

Eino Leino riimitteli Nocturnen heinäkuussa 1903, ihastuttuaan tulevaan puolisoonsa. (Kuva Caiania-kokoelma)

Eino Leino on tehnyt kuolemattomia runoja, jotka ovat taipuneet ikimuistoisiin säveliin.

RUNOT Kansallisrunoilijamme Eino Leino – oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm – oli kirjailija, kriitikko ja lehtimies, mutta ennen kaikkea runoilija. Hänelle oli kertynyt monipuolinen ja laaja tuotanto, kun runoilijan elämänlanka paloi loppuun vain 47-vuotiaana.

Leino oli syntynyt 6. heinäkuuta 1878 Paltamossa ja hän kuoli 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinnassa. Aloitteen Eino Leinon syntymäpäivän nimeämisestä runon ja suven päiväksi teki tamperelainen jäyhä näyttelijä ja armoitettu lausuja Veikko Sinisalo vuonna 1991.

Runoilijan boheemista elämäntyylistä on monia tarinoita, ja useimmat niistä ovat myös totta. Tarinoita Leinon elämästä on säilynyt hyvin, sillä viimeisten elinvuosiensa aikana vuonna 1925 Leino laati myös lapsuudesta kertovan muistelmateoksen nimeltään Elämäni kuvakirja.

Elämäntyylinsä johdosta Leino kuoli köyhänä Riitahuhta-nimisessä talossa ystäväperheen alivuokralaisena, mutta haudattiin valtion kustannuksella. Hautajaisiin osallistui maamme ylin johto ja muun muassa presidentti Lauri Kristian Relander.

Sanotaan, että Eino Leinolla ei ollut erityisesti sävelkorvaa, mutta hänen runoudessaan on täydellinen rytmin ja kielen musikaalisten ominaisuuksien taju. Siksi niin monet Leinon runoista on sävelletty, jo hänen elinaikanaan.

Varhaisimpia Leinon runouden säveltäjiä olivat hänen ystävänsä Toivo Kuula, Leevi Madetoja ja Oskar Merikanto. Nuorena kuollut Kuula sävelsi kaikkiaan 22 Leinon runoa, joista tunnetuimpia ovat Virta venhettä vie sekä Tuijotin tulehen kauan. Kuulaan tai Madetojaan verrattuna Oskar Merikannon säveltämät kappaleet edustivat kansanomaisempaa melodisuutta kuten Oi muistatko vielä sen virren.

Leinon runot heräsivät 1960-luvulla Kaj Chydeniuksen myötä uudelleen eloon, Chydeniuksen sävellyksiä esitti muun muassa Vesa-Matti Loiri. Eino Leinon satavuotisjuhlien aikaan vuonna 1978 julkaistiin Perttu Hietasen tunteellisia melodioita Leinon runoihin, Taisto Wesslinin sovituksina ja jälleen Vesa-Matti Loirin vahvasti tulkitsemina.

Tunnetuimpia Loirin tulkinnoista ovat muun muassa Lapin kesä sekä Nocturne, yötunnelma. Jälkimmäisen Leino kirjoitti 3.7.1903 ollessaan runoilija Otto Mannisen kesävieraana. Leino asui vinttihuoneessa, josta oli näkymä Puulavedelle, mutta itse runon maisemat sijoittuvat kuitenkin Leinon varhaislapsuuteen Paltaniemeen, Oulujärven rannoille.

Lemmenrunon kohde oli puolestaan nuori, tummasilmäinen ylioppilas Freya Schoultz, jonka eloisuuteen ja eksoottisuuteen Leino oli ihastunut. Eikä Leino runoillut turhaan, sillä helsinkiläiskaunottaresta tuli hänen ensimmäinen puolisonsa.

  • Videolla Vesa-Matti Loiri – Nocturne – (Live)! Vuonna 1979 kuultiin edellisenä vuonna julkaistun Eino Leino -albumin kappaleet Ylen ohjelmassa ”Tulkaa kotiin”

Kommentoi Facebookissa