YLEISURHEILU Suomalaisesta seiväshypystä on julkaistu tänä syksynä ansiokas kirja Suomalaisen seiväshypyn tarinat (Docendo). Teijo Piilosen kirjoittama teos käy läpi lajin suomalaishistorian kaikkine merkittävine hyppääjineen.
Seiväshyppy on viime vuosina ollut Suomessa otsikoissa naisten kilpailujen osalta Wilma Murron voitettua 2022 EM-kultaa ja 2023 MM-pronssia. Miesten seiväshypyssä lajin suomalaismenestys on ollut 1990-luvun alun jälkeen vaatimatonta.
Kirja on mielenkiintoista luettavaa nuoremmille sukupolville, joille takavuosien suomalaiset seivästähdet eivät ole tuttuja. Monelle nuoremmalle lukijalle voikin tulla yllätyksenä, että F1-kisoista tuttu asiantuntija Erkki Mustakari oli aikoinaan seiväshypyn Suomen ennätyksen haltija.
Mustakari, 77, paransi seipään SE-tulosta kahdesti. Kalifornian Fresnossa, jossa oli opiskelemassa, hän ylitti 1968 SE-tuloksen 519, josta Altti Alaratu laittoi paremmaksi myöhemmin samana päivänä kahdella sentillä.
Toisen SE-tuloksensa 528 Mustakari ylitti Fresnossa 1969. Sillä tuloksella hän olisi voittanut Kalevan kisoissa tänä vuonna pronssia.
Mustakari edusti Suomea myös Mexico Cityn olympiakisoissa 1968. Hän kärsi loukkaantumisesta ja jäi finaalissa ilman tulosta. Ateenan 1969 EM-kisoissa hän oli kahdeksas.
Mustakari lopetti uransa 1972 vain 25-vuotiaana. Hän palasi julkisuuteen 1990-luvulla F1-toimittajana kiertäen paikan päällä 381 perättäistä kisaa 1989-2012.
Mustakari oli 1960-luvulla ylittänyt Kerpenissä, Michael Schumacherin kotikaupungissa järjestetyssä seiväskisassa, viisi metriä. Suomalaisen seiväshypyn tarinat -kirjan mukaan hän kertoi tästä uroteosta Schumacherille itselleen.
Suomalaiset ovat voittaneet seiväshypyssä kolme olympiamitalia. Erkki Kataja venytti Lontoossa 1948 hopeaa, Eeles Landström Roomassa 1960 pronssia ja Antti Kalliomäki Montrealissa 1976 hopeaa. Näistä mitalisteista Landström ja Kalliomäki valittiin eduskuntaan Kalliomäen yllettyä jopa ministeriksi asti.
Seiväshypyn taso on miesten puolella polkenut Suomessa paikoillaan vuosikymmeniä. Siitä kertoo fakta, että Jani Lehtosen vuonna 1993 ylittämä Suomen ennätystulos 582 täytti viime kesänä 30 vuotta ja Lehtosen sisäratojen SE 583 täyttänee ensi tammikuussa myöskin 30 vuotta.
Lehtonen oli 1990-luvun alussa Suomen paras seiväshyppääjä, mutta ei menestynyt arvokisoissa. Pitkälti siitä syystä hänestä ei tullut suomalaisen yleisurheilun legendaa.
Suomalaisen seiväshypyn tarinat -kirjassa Lehtosen värikästä persoonaa tuodaan hienosti esille. Hän oli hyvin pidetty henkilö, josta kilpakumppaneilta riittää tarinoita.
Työuransa Lehtonen teki rakennusalalla. Hän teki omakotitalobisnestä. Sopeutumisessa arkielämään Lehtosella oli haasteita.
Lehtosen elämä päättyi joulukuussa 2008 vain 40-vuotiaana. Poliisin mukaan kuolinsyy oli itsemurha.
Teksti Otto Palojärvi
Kommentoi Facebookissa