TERVEYS Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. Alkoholin riskikäyttö on kuitenkin edelleen yleistä.
Juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. Riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.
Kaikesta juodusta alkoholista 78 prosenttia kuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy.
– Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä.
Juomatapatutkimuksen perusteella vuosina 2008–2016, joka oli kokonaiskulutuksen vähenemisen aikaa, 15–69-vuotiailla suomalaisilla on tapahtunut monia kansanterveyden kannalta myönteisiä muutoksia.
Viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin ja naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin. Kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt, kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin ja naisten osuus 10 prosentista 15 prosenttiin.
Lisäksi alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta alkaen sekä eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää taittuneen.
Kaiken kaikkiaan 1,2 miljoonaa suomalaista on kokenut humalahaittoja, kuten riitoja, tappeluita tai tapaturmia kyselyä edeltävän vuoden aikana. Akuutit alkoholinkäyttöön liittyvät haitat, kuten tapaturmat, ovat vähentyneet kokonaiskulutuksen ja humalakulutuksen vähentyessä. Kroonisten haittojen osuus on kasvanut kuitenkin pidemmällä aikavälillä. Vuonna 1987 alkoholikuolemista 27 prosenttia johtui kroonisista sairauksista, vuonna 2016 osuus oli peräti 64 prosenttia.
Alaikäisten juominen on vähentynyt voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Silti juuri nuorilla, alle 30-vuotiailla humalakertojen osuus alkoholinkäyttökerroista on suurin, ja he kokevat eniten humalahaittoja.
Suomalaiset käyttävät alkoholia tyypillisimmin kotiympäristöissä kahdestaan kumppaninsa kanssa, viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin ja kello 20–21 välillä sekä alle neljä annosta kerrallaan. Suomalaiset suosivat panimotuotteita eivätkä tavallisesti käytä alkoholia ruokajuomana.
Suomalaisen alkoholinkäytön piirteistä kerrotaan Näin Suomi juo -kirjassa, joka perustuu ennen kaikkea vuodesta 1968 alkaen säännöllisesti tehtyyn Juomatapatutkimukseen.
Juomatapatutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016, jolloin siihen osallistui 2285 suomalaista. Aiemmin haastateltaviksi on poimittu 15–69-vuotiaita, uusimmassa kyselyssä olivat ensi kertaa mukana myös 70–79-vuotiaat.
Lue myös: Suomalaiset tuovat ulkomailta aikaisempaa vähemmän alkoholia – kaikissa juomaryhmissä
Kommentoi Facebookissa