ISIS Irakin armeijan joukot lähestyvät Mosulin miljoonakaupunkia maan pohjoisosissa. Sotilaat ovat jo noin 20 kilometrin päässä kaupungista. Isis on iskenyt vastaan, mutta ei Mosulissa vaan kurdien kontrolloimassa Kirkukin kaupungissa. Hajota ja hallitse. Nyt Mosul on yksi viimeisistä merkittävistä kaupungeista, joka on enää Isisin vallassa.
Mosul on ollut äärijärjestö Isisin islamistien hallussa kesästä 2014 lähtien. Hyökkäys oli nopea ja monet kaupungin sunnimuslimeista toivottivat Isisin tervetulleeksi. Nyt Mosulissa arvellaan olevan jäljellä noin 5 000 Isisin taistelijaa ja tukijaa. Tavoite on saartaa Isis ja sen jälkeen edetä kaupunkisodassa kortteli korttelilta.
Irakin turvallisuusjoukot hyökkäävät etelästä, armeijan panssari- ja poliisiyksiköt puolestaan kaakosta, yhteensä 25 000 miestä. Idästä ja pohjoisesta hyökkäävät kurdien 4 000 peshmerga-taistelijaa. Turkin mukaan se olisi kouluttanut noin 3 000 arabi-, turkmeeni-, kurdi- ja jesidisotilasta.
Ja jotta sotilaiden kirjo olisi mahdollisimman suuri, Irakin armeijan mukaan on tulossa myös PMU eli Popular Mobilization Units, joka on Irakin valtion tukema noin 40 aseellisesta ryhmästä koostuva kattojärjestö, pääosin shiiamuslimeja.
Ennen sotaa Mosulissa oli arviolta 1,3 miljoonaa asukasta, mutta maakunnasta on sen jälkeen lähtenyt pakolaisina puoli miljoonaa ihmistä. Kuinka monta on lähtenyt Mosulista, sitä ei tiedetä. Isis käyttää asukkaita ihmiskilpinä ja on teloittanut satoja, ihmisten ei annettaisi paeta taistelujen tieltä.
Sekasorto helpottaa myös Isisiin värväytyneiden nuorten miesten loikkaamista. Alueelle on matkustanut nuorukaisten vanhempia auttamaan, jos poika onnistuu pakenemaan järjestöstä.
Operaatio muuttui vaarallisemmaksi
Suomi toimii tasavallan presidentin päätöksellä Irakissa kansainvälisessä OIR-koalitiossa, jota Yhdysvallat johtaa ja yli 60 maan joukossa mukana ovat myös kaikki EU- sekä Pohjoismaat.
Suomalaiset ovat kouluttaneet Irakin turvallisuusviranomaisia elokuusta 2015 alkaen tukikohdissa eri puolilla Kurdistania. Noin 50 kouluttajaa ovat olleet pääsääntöisesti puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvia sotilaita, joilla on runsaasti aiempaa kokemusta kriisinhallintatehtävistä.
Operaatio poikkeaa muista käynnissä olevista Suomen kriisinhallintaoperaatioista, sitä ei määritä yhteinen kansainvälinen sopimus. Voimankäyttö perustuu Suomen laissa määritettyihin hätävarjelusäännöksiin.
Lokakuun 2016 alussa operaation luonne muuttui merkittävästi, kun suomalaisten määrä kaksinkertaistettiin. Suomalaissotilaat neuvovat nyt kurdijoukkoja konkreettisesti rintamalla, ei vain rintamalinjojen takana sijaitsevissa tukikohdissa. Ja tuo Isisin vastainen rintamalinja lähenee lähenemistään Mosulia. Taisteluihin suomalaiset eivät osallistu.
— Nyt neuvonantajat menevät sinne rintamalle joukon mukaan ja täydentävät leireillä saatua koulutusta havaintojen mukaan. Eli he näkevät omin silmin, missä tarvitaan lisäkoulutusta, Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatinkenraali Petri Hulkko sanoi Yleisradiolle.
Operaatio on luonnollisesti myös aikaisempaa vaarallisempi. Raporttien mukaan vaaraa aiheuttavat muun muassa Isisin Mosulista ampumat kranaattikeskitykset.
— Täytyy huolehtia, että ei ajauduta sellaiseen tilanteeseen, jossa joudutaan tulituksen keskelle.
Puolustusvoimat ei kerro Irakiin lähteneiden henkilöllisyyksiä sotilaiden ja heidän omaistensa suojelemiseksi.
Hätäapua voi antaa välittömästi
Sotilaallinen ratkaisu on vasta alkuaskel muutokselle. Edessä on todennäköisesti valtava humanitäärinen katastrofi. Isis on aikaisemmin tarkoituksella tuhonnut esimerkiksi vesihuollon sellaisista kaupungeista, joista se on joutunut vetäytymään.
Sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Antti Häikiö vastaa Suomen siviilikriisinhallinnan toimista. Kuopiossa sijaitseva Kriisinhallintakeskus Crisis Management Center CMC on siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskus, ja kaikki Suomen operaatiot kulkevat sen kautta.
— Välitöntä humanitääristä apua voidaan lähettää ilman poliittista harkintaa, ulkoasiainministeriön virkamiespäätöksellä. Toimintatavoista sovitaan kansainvälisesti, mukana voi olla esimerkiksi Punainen Risti, juuri Brysselistä palannut Antti Häikiö kertoo lentokentällä.
Sisäasiainministeriön alainen Kriisinhallintakeskus toimii kansallisena johtokeskuksena kansainvälisen pelastustoimen asiantuntijoille. Ulkoasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat.
— Siviilikriisinhallinnan linjaukset on määritelty kansallisessa strategiassa, kokonaisvaltaisessa kriisinhallintastrategiassa sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.
Rauhaan kannattaa aina tarttua
Irakissa on tällä hetkellä noin 100 puolustusvoimien henkilöä, mutta ei yhtään suomalaista siviilikriisinhallinnan työntekijää. Onko Suomi jatkossa mukana Irakin siviilikriisinhallinnassa, se vaatii siis poliittisen päätöksen.
Kansainvälisissä konflikteissa ovat muodostuneet tietynlaiset periaatteet ja toimintatavat.
— Aluksi järjestettäisiin turvallisuus, organisoitaisiin poliisilaitos, tehtäisiin mahdollista sotarikostutkintaa, asetettaisiin syytteet kansainvälisessä tuomioistuimessa jos näin päätettäisiin, Häikiö jatkaa.
Työ tulee olemaan joka tapauksessa vaikea ja viemään vuosia, mutta siihen kannattaa tarttua. Antti Häikiö siteeraa presidentti Martti Ahtisaaren mottoa: ”Every peace matters.” Häikiö on itse toiminut aikoinaan rauhanturvatehtävissä ja tietää, että kaikilta osin asioita ei ole saatu kuntoon edes 20 vuodessa Balkanin niemimaalla. Suuri ongelma onkin esimerkiksi etnisten ryhmien välinen koston kierre.
Häikiö uumoilee ratkaisun löytyvän sellaisesta hallinnon järjestelyistä, joka lähtee alueellisista lähtökohdista, ei ylhäältä määrätyistä keskushallinnon päätöksistä.
— Ongelmat huomaa jo Afganistanissa, jossa pääkaupunki Kabul on aivan eri asia kuin maakunnat.
Irak voisi olla matkalla kohti jonkinlaista liittovaltiokehitystä, jossa sunneilla, shiioilla sekä kurdeilla olisi omat hallintoalueet. Mutta ongelmaksi nousee silloin se, mistä monen sodan on sanottu saaneen alkunsa.
Kuka saa öljykentät?
Alla olevalla videolla CNN:n reportterin Nick Paton Walshin raportti ”Inside the battle to free Mosul from ISIS control”
Kommentoi Facebookissa