OLYMPIALAISET Venäläisurheilijat ja valkovenäläisurheilijat saavat osallistua Pariisin 2024 olympiakisoihin neutraaleina kilpailijoina. Venäjä ja Valko-Venäjä eivät saa osallistua joukkuelajeihin, eikä kumpikaan maa saa käyttää kansallistunnuksiaan.
Ehtona urheilijan olympiaosallistumiselle myös on, ettei hän saa tukea Venäjän sotatoimia Ukrainassa. Venäjän tai Valko-Venäjän armeijan tai turvallisuuspalvelun työntekijöillä ei kisoihin asiaa ole.
Suomessa venäläisten pääsy olympialaisiin raivostuttaa. Medioissa on vaadittu, että Suomi boikotoisi kisoja.
Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori ei boikottia puolla. Hän perustelee kantaansa seuraavasti:
”Suomella on oma kivulias historiansa, josta Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan muistuttaa. Meillä on myös yli 1300 kilometriä yhteistä maarajaa tämän valtion kanssa. Keväinen NATO-jäsenyytemme yhdistettynä traumaan kylmän sodan aikaisesta myöntyväisyyspolitiikasta on myös avannut kielenkantoja Suomessa ja tuonut retoriikkaamme varsin ehdottomia ja jyrkkiä ilmaisun muotoja erityisesti Venäjän suhteen.
Kysymykseen olympiakisojen boikotoinnista kannattaa kuitenkin kaikkien tunnekuohujen keskelläkin suhtautua vakaalla harkinnalla. Urheilulla ja eritoten kansainvälisellä urheiluliikkeellä on kautta aikojen koettu olevan myös isompia ja ylevämpiä tavoitteita. Maailmassa, jossa erottavia tekijöitä on aivan riittävästi, tarvitaan myös yhdistäviä tekijöitä, ja urheilu on nähty sellaiseksi. Yksittäisten ihmisten ja kansojenkin välillä on hyvä olla rakentavaa ja ystävällismielistä kanssakäymistä silloin, kun erilaiset diktaattorit ja muut johtajat sotivat keskenään.
Modernissa maailmassa on aina ollut useita sotia meneillään, mutta urheiluliike on pääosin onnistunut pysyttelemään niiden ulkopuolella. Nykymaailmassa on silti selvää, ettei urheilua ja kansainvälistä politiikkaa voi irrottaa toisistaan. Silti eri kansojen välisen jalon kilvoittelun arvoa ei voi eikä pidä kokonaan hylätä.
Nyt asetelma on jyrkimmissä puheissa kuitenkin kääntymässä kokonaan päälaelleen. Urheiluliikkeeltä vaaditaan nyt itse asiassa paljon enemmän kuin muilta yhteiskunnallisilta instituutioilta. En ole esimerkiksi huomannut kenenkään vaativan maatamme boikotoimaan YK:ta tai sen yleiskokouksia, vaikka Venäjä sen turvallisuusneuvoston jäsenenä käyttää siellä tänäkin päivänä erinomaisen suurta valtaa. Todella vähälle huomiolle kovin suositussa KOK:n haukkumisessa on jäänyt se, että KOK on hyllyttänyt Venäjän Olympiakomitean kaikesta olympialiikkeen toiminnasta. Kovin monissa muissa aidosti globaaleissa liikkeissä tällaisia päätöksiä ei ole taidettu tehdä.
Hyvä on tässä yhteydessä muistaa sekin, että kansainvälisessä olympialiikkeessä on yli 200 maata, ja että arvot ja näkemykset siellä jakautuvat ihan samoin kuin vaikkapa YK:ssa. Pohjoismaiden arvojen ajaminen kaikenlaisissa yhteyksissä maailmalla on perusteltua, mutta on rajansa sillä kuinka jyrkkiin toimiin kannattaa ryhtyä, jos muu maailma ei niihin yhdykään. Suomen pitkäaikainen ja viisas ulkopoliittinen linja on suosinut yhteyksien ylläpitämistä ja äärimmäisten toimien välttämistä ja ihan samalla periaatteella pitää suomalaisen urheiluliikkeenkin navigoida siinä erinomaisen vaikeassa maailmassa, jossa elämme.
On selvää, että Suomessakin harkittaisiin Pariisin kisojen boikotointia, jos hankkeessa olisi takana jokin laajempi kansainvälinen liikehdintä – vaikka olemme kaikissa aiemmissa historian vaiheissa välttäneet kaikkia boikotteja. Kansainvälinen sota- ja muu geopoliittinen tilanne muuttuu koko ajan, Pariisin kisoihin on vielä pitkä aika ja monenlaista voi vielä tapahtua. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, ettei boikottisuunnitelmia ole missään, ei edes muissa Pohjoismaissa, muista länsimaista puhumattakaan. Ei ole kansallisten etujemme mukaista, ei urheiluliikkeessä eikä kansakuntana muutenkaan, erottautua jopa pohjoismaisesta rintamasta ajamaan loppuun saakka jyrkempiä toimia kuin mikään muu maa.
Edes Ukraina ei tällä hetkellä virittele boikotteja, vaan suunnittelee ison joukkueen lähettämistä Pariisin kisoihin. Tilanne, jossa Suomi lähtisi venäjänvastaisilla argumenteilla barrikadeille, kun Ukraina samaan aikaan valmistautuu osallistumaan kisoihin, olisi kertakaikkisen outo.”
Vapaavuori toteaa, että suomalaisurheilijoille annetaan rauha valmistautua kisoihin. Jos maailma jollain relevantilla tavalla vielä muuttuu, harkitaan tilannetta uudelleen.
Pariisin olympiakisat järjestetään 26.7.-11.8. 2024.
Lue myös: Lukko eteni mestareiden liigan välieriin – vastaan tulee Kultaleijonia
Kommentoi Facebookissa