TURVAPAIKANHAKIJAT Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan kaikki jo toiminnassa olevat vastaanottokeskukset ovat lähes täynnä. Turvapaikanhakijoiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut, mutta vastaanottokeskuksista ei poistuta viraston ennakoimaan tahtiin.
Monella turvapaikanhakijalla on vielä valitusprosessi hallinto-oikeudessa kesken ja toisaalta myönteisen päätöksen saaneet eivät ole päässet siirtymään kuntiin viraston ennakoimassa ajassa.
Suomen 63 vastaanottokeskuksessa on kirjoilla lähes 15 000 henkilöä, joista yli 11 000 on saanut kielteisen päätöksen. Hallinto-oikeuksiin on tullut noin 6 500 valitusta turvapaikka-asioissa ja KHO:lle tänä vuonna syyskuuhun mennessä 2 200 valituslupahakemusta.
Uudellemaalle avataankin Raaseporiin uusi vastaanottokeskus, jonka toimintaa tulee ylläpitämään Medivida Oy. Keskus aloittaa toimintansa lokakuussa, aikuisille ja perheille tarkoitetussa vastaanottokeskuksessa on toiminnan aloitusvaiheessa 249 paikkaa.
Lisäksi Maahanmuuttovirasto valmistelee parhaillaan ilman huoltajaa Suomessa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnan kilpailuttamista koko Suomen kattavina, alueellisina puitejärjestelyinä.
EU:n komissio on myös julkistanut suunnitelman, jonka mukaan EU-maiden tulisi ottaa kahden vuoden aikana 50 000 pakolaista suoraan Afrikasta, Lähi-idästä ja Turkista. Suomi on ilmoittanut vastaanottavansa ohjelman kautta vuotuisen pakolaiskiintiönsä verran turvapaikanhakijoita eli 750 henkilöä.
Ongelma on suuri, sillä YK:n raportin mukaan 26 Afrikan maan väkiluvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Esimerkiksi Nigeria ohittaa tuolloin Yhdysvallat väkiluvussa ja siitä tulee maailman kolmanneksi väkirikkain maa.
Ohjelman toteuttamiseen komissio on varannut 500 miljoonaa euroa ja sen tavoitteena on vähentää turvapaikanhakijoiden merimatkoja Välimeren yli. Tänä vuonna Välimeren yli on saapunut Schengen-maihin heinäkuuhun mennessä Espanjaan 9 066 henkilöä, Kreikkaan 15 755 henkeä ja Italiaan 93 935 henkilöä.
Libyan rannikkovartioston on raportoitu viime aikoina koventaneen suhtautumistaan laittomiin siirtolaisiin ja ottaneen yhteen maan rannikolla pakolaisia avustaneiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa.
Suomessa Vihreiden puoluevaltuuskunta herätti viikonvaihteessa huomiota esittämällä omia ehdotuksiaan turvapaikkajärjestelmän korjaamiseksi. Vastuullista ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa turvapaikkapolitiikkaa -linjapaperin mukaan Vihreät esittävät, että kansainvälistä suojelua saaneilta perheenyhdistämisen tulo- ja aikarajat on poistettava kokonaan.
Kiintiöpakolaisten määrän puolue haluaa nostaa heti 2 500 ihmiseen. Vihreät haluaa myös tukea turvapaikanhakijoiden majoittamista suomalaisiin koteihin.
– Haluamme tukea kotoutumista edistävien kotimajoitusverkostojen toimintaa. Helpotetaan kotimajoitusta etsiviä ja vapaaehtoisia majoittajia löytämään toisensa ja tehdään kotimajoitusmahdollisuus tutuksi ihmisille, Vihreiden vs. puoluesihteeri Kaisa Hernberg kommentoi.
Demokraatti-lehti on puolestaan selvittänyt, että sadat turvapaikanhakijat ovat hakeneet tänä vuonna työperusteista oleskelulupaa. Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä kolmen kuukauden kuluttua siitä kun on hakenut turvapaikkaa, jos hän on esittänyt voimassaolevan ja aidoksi todetun passin tai muun matkustusasiakirjan viranomaiselle. Raja on kuusi kuukautta, jos papereita ei ole löytynyt.
Turvapaikanhakijat ovat jättäneet TE-toimistoihin tämän vuoden tammikuusta elokuuhun noin 450 työperusteista oleskelulupahakemusta. Pääosa työlupaa hakeneista on Demokraatin selvityksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joista osalla on samanaikaisesti vireillä valitus hallinto-oikeuteen.
TE-toimiston myöntämä työlupa ei käytännössä vielä takaa turvapaikanhakijalle oleskelulupaa, sillä oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto. Se voi harkintansa mukaan katsoa TE-toimiston päätöksen olevan yritys kiertää maahanmuuttosäännöksiä.
Kommentoi Facebookissa