LUONTO Lounais-Suomen erikoisuus, varpuslintujen heimoon kuuluva kirjokerttu, on hälyttävästi häviämässä Suomen pesimälajistosta. Metsähallitus käynnistää yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa mittavan kartoitushankkeen lajin suojelemiseksi.
Talvisin kirjokertun tapaa varmimmin Etiopian, Kenian ja Tansanian alueella. Euroopassa lajin levinneisyys on itä- ja kaakkoispainotteinen, jo Ruotsin puolella kirjokerttu on hyvin vähälukuinen pesimälaji.
Suomessa kirjokerttu runsastui 1940-luvun jälkeen, mutta nyt huippuvuosista kanta on laskenut yli 90 prosenttia. Suomen kirjokerttukanta on tällä hetkellä pitkälti Turun saariston varassa. Ahvenanmaan puolella Kökarissa ja Brändössä esiintyy enää pieni kanta.
Lajin kannan taantumisen syitä ei tunneta kovin hyvin. Yhtenä tärkeänä tekijänä pidetään kuitenkin kiihtyvää umpeenkasvua, koska kirjokerttu ei viihdy metsissä. Mahdollisesti olosuhteet talvehtimisalueilla tai muuttoreiteillä ovat heikentyneet. Viime vuosina monet Itä-Afrikassa talvehtivat lajit ovat taantuneet, mikä saattaa viitata laajempaan ympäristöolojen muuttumiseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
– Kartoituksen tuloksena saadut tiedot tukevat kirjokertun suojelutoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta kuten pesimäpaikkojen kunnostusta raivauksilla, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Roland Vösa Metsähallituksesta.
Kirjokerttu suosii puoliavoimia ympäristöjä, joissa aurinkoiset ja paahteiset reuna-alueet yhdistyvät tiheämpään pusikkoon. Saaristomeren alue tarjoaa lajin tarpeisiin sopivia vanhoja laidunmaita, mutta elinympäristöjen umpeenkasvu ja heikkeneminen ovat saattaneet vaikuttaa lajin taantumiseen.
– Nyt pyrimme luomaan tarkempaa ymmärrystä kirjokertun elinolosuhteista ja varmistamaan lajille suotuisat pesimäpaikat myös tulevaisuudessa, Vösa sanoo
Kartoituksilla on kolme tavoitetta. Ensimmäinen on pesimäpaikkojen kartoitus. Kaikki tunnetut kirjokertun esiintymispaikat Saaristomerellä kartoitetaan, jotta saadaan tarkka tieto lajin pesimäkannan tilasta, rakenteesta, parimäärästä sekä levinneisyydestä. Kartoitus toteutetaan pääosin kesäkuun aikana, jolloin lajin havaittavuus on parhaimmillaan.
Toiseksi arvioidaan pesimäympäristön laatu. Esiintymispaikoilla arvioidaan pesimäympäristön laatu ja mahdolliset kunnostustarpeet. Mikäli kunnostustarve havaitaan, niille laaditaan alustavat toimenpide-ehdotukset pesimäpaikkojen parantamiseksi.
Kolmanneksi kartoitetaan uudet pesimäpaikat. Tavoitteena on tunnistaa potentiaalisia kirjokertun pesimäsaaria, joita ei ole aiemmin löydetty tai tunnistettu. Näiden osalta arvioidaan elinympäristön laatu ja kunnostustarpeet.
Tänä ja ensi vuoden aikana kirjokerttuja kartoitetaan yli 110 saarella Turun saaristossa. Keskiössä ovat erityisesti kyläsaaret, joilta löytyy niittyjä, ketoja, metsänreunoja ja vanhoja umpeenkasvaneita laidunmaita. Kartoitus tehdään yhteisvoimin useammalla venekunnalla ja se on innostanut lukuisia uusia lintuharrastajia tutustumaan Saaristomeren ainutlaatuiseen luontoon.
Arkipelagia-seura on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin ystävien yhdistys, joka on tehnyt vuosikymmenien ajan töitä alueen luontoarvojen ja kulttuuriperinnön eteen. Hyvästä yhteistyöstä hyötyvät luonnon ohella sekä Metsähallitus että Arkipelagia-seura.
– Puoliavoimien kulttuurimaisemien häviäminen on viemässä mukanaan kirjokertun Suomen pesimälinnustosta. Tämä hanke hakee ratkaisua siihen, miten kirjokerttu voidaan pelastaa, sanoo Jouko Högmander Arkipelagia-seurasta.
Lue myös: Rauhoitetuille lajeille uudet arvot – naalin rahallinen arvo on peräti 17 656 euroa
Kommentoi Facebookissa