MATKAILU Kalajoen Hiekkasärkät tunnetaan omaleimaisena matkailukeskuksena, jonka vahvuuksiin myös talvimatkailun kohdalla luokitellaan puhtaus, meri sekä raikas luonto.
Hiekkasärkkien synnystä on monta tarinaa. Tuomipakkoina – korkeina dyyneinä – aiemmin tunnettu paikka toimi jo 1890-luvulta alkaen paikallisen väestön retkikohteena. Alueen ensimmäinen kioski aloitti toimintansa 1920-luvulla ja ensimmäinen pitkään ja ainoana toiminut majoitusyritys kantoi nimeä Hilmanhotelli.
Toiminta kasvoi 1950-luvulla, jolloin alueelle rakennettiin valtionhotelli. Hienossa majoitusliikkeessä vieraili muun muassa presidentti Urho Kekkonen vieraineen Venäjältä. Seuraavalla vuosikymmenellä alkoi matkailun määrätietoinen kehittäminen. Hiekkasärkkien alueelle nousi lomaliiton hotelli sekä koko kansan tanssilava.
Myös Kalajoen kunta ryhtyi investoimaan särkille. Vuonna 1986 kunta perusti lapsille suunnatun JukuJukumaan ja neljä vuotta myöhemmin alueelle rakennettiin Kylpylä Sanifani.
JukuJukumaa siirtyi vuonna 2008 yksityiseen omistukseen. Merkittävä kasvupyrähdys koettiin 2000-luvun alkuvuosina, kun kylpylän yhteyteen rakennettiin uusi hotelli sekä muutama vuosi myöhemmin Metsähallituksen Meriluontokeskus.
Äkkilähdöt muotia
Hiekkasärkät tunnetaan myös legendaarisista tapahtumistaan. Hiekkasärkillä on vietetty jo 1930-luvulta lähtien suurta keskikesän juhlaa, joten Kalajoen Juhannusta voidaan kutsua Suomen vanhimmaksi juhannustapahtumaksi.
Vaikka Kalajoki saa nostetta kesätapahtumistaan sekä sulan kelin aktiviteeteista, niin nähtävää ja koettavaa on myös talvella. Matkailualueen vanhinta olemassa olevaa hotellia, Hotelli Rantakallaa johtava Sanna Autio sanoo Kalajoen saaneen jalansijaa myös talvimatkailukohteena.
– Meillä ei ole tuntureita, eikä oikein luntakaan, mutta meiltä löytyy meri ja kaunis luonto. Näiden ympärille olemme pyrkineet kehittämään yhdessä alueen yrittäjien kanssa talvisia aktiviteetteja. Vauhtia, jännitystä ja rentoa ajanvietettä löytyy jokaisen lompakolle, hotellinjohtaja Autio lupaa.
Autio tietää, että hiekkasärkille tulevat arvostavat lomallaan myös arjen helppoutta.
– Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan muun muassa monipuolisilla majoitusvaihtoehdoilla. Rantakallassa majoitusvaihtoehdot liikkuvat muutaman kympin leirintämökeistä luksustason huoneistoihin. Ja jos joku haluaa majoittautua aidoissa 70-luvun retrohuoneissa, niin sekin onnistuu.
Vastaisku lumettomuudelle
Rantakallassa on nähtävillä myös matkailun muutokset. Se tarkoittaa jatkuvaa hereillä oloa.
– Vielä muutamia vuosia sitten lomat suunniteltiin tarkkaan ja myös majoitus varattiin etukäteen. Nykyisin tiedän asiakkaita, jotka ovat ajaneet hotellin pihaan, katsastaneet sään ja fiilikset ja tehneet majoituspäätöksen vasta paikan päällä, hotellinjohtaja Autio kertoo naureskellen.
Vähälumiset talvet ovat asettaneet omat haasteensa myös Kalajoen hiekkasärkille. Hotellinjohtaja Sanna Autio kuitenkin uskoo, että Suomen rivieralla keksitään tarpeen vaatiessa kunnon vastaisku myös lumettomuudelle.
– Suomi on tunnetusti hullujen ideoiden maa, joten eiköhän Kalajoellakin pysytä menossa mukana. Otetaan vaikka hiekka käyttöön ja laitetaan luovuus peliin, Sanna miettii toiveikkaana.
Yksi hulluista ideoista syntyi jo 1930-luvulla. Paikallinen mestarihiihtäjä Jussi Kurikkala edusti Suomea neljä kertaa hiihdon MM-kisoissa – eikä koskaan palannut hopeamitalia huonompien tuliaisten kanssa.
Kurikkala tarpoi kesäisin dyynejä ylös ja alas vain sauvojen kanssa, ja näin sanotaan sauvakävelyn saaneen kipinänsä.
Vauhdikasta mielikuvitusta
Hiekkasärkkien aktiviteettitarjonnasta vastaava ohjelmapalveluyrittäjä Marko Santapakka lupaa, että kattaus on todella laaja, sillä tällä hetkellä on tarjolla 80 eri aktiviteettituotetta.
– Talven kärkituotteet ovat muun muassa jääkarting sekä moottorikelkkasafarit. Varsinkin muutama vuosi sitten lähtölaukauksen saanut jääkarting on osoittautunut suureksi hittituotteeksi. Myös naisten keskuudessa, Santapakka iloitsee.
Niukan lumitilanteen takia Särkkien Safaritalo on kehittänyt myös uusia talviaktiviteetteja.
– Esimerkiksi lumikenkäily voidaan korvata fatbike-pyöräilyllä ja supersuosittujen talviolympialaisten lajeja pystytään soveltamaan kelien mukaan. Myös moottorikelkkasafarit on vaihdettu tilanteen mukaan mönkijäsafareihin, Safaritalon johtaja Marko Santapakka selvittää.
Santapakka kuitenkin myöntää, että viime vuosien vaihtelevat olosuhteet ovat vaatineet myös ohjelmapalveluyrittäjältä astetta vauhdikkaampaa mielikuvitusta.
– Sanotaanko näin, että haasteet ovat antaneet Safaritalolle sopivasti suolaa ja tämän myötä hulluimmatkin ideat on nostettu rohkeasti pöydälle. Kuuntelemme asiakkaita herkällä korvalla ja poimimme helmet talteen.
- Lähde: Kalajoen Matkailuyhdistys
Kommentoi Facebookissa