TALOUSRIKOKSET Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy talousrikosten, konkurssien ja verovelan määrän kasvuna. Tiedot selviävät harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoden 2023 valvontatuloksista. Lisäksi pakotteiden valvonta on kasvattanut viranomaisten valvontatehtävien määrää.
Poliisin tietoon tuli vuonna 2023 lähes 2 400 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yli puolet kaikista poliisin kirjaamista talousrikoksista oli velallisen rikoksia sekä vero- ja kirjanpitorikoksia. Erityisesti törkeiden kirjanpito-, vero-, velallisen epärehellisyys- ja väärennysrikosten sekä avustuspetosten ja kavallusten määrät kasvoivat edellisestä vuodesta.
Konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2023 reilut 3 300 kappaletta, mikä on neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yrityssaneerausten määrä on ollut merkittävässä kasvussa. Yrityssaneeraushakemusten määrä oli vuonna 2023 yhteensä 448, mikä on noin 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulosottolaitoksen perintätulos oli yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein euromääräinen tulos.
Verohallinto havaitsi vuoden 2023 harmaan talouden verotarkastuksissa yhteensä 95 miljoonan euron verran ilmoittamattomia tuloja ja 16 miljoonalla eurolla pimeitä palkkoja. Vääränsisältöisiä tositteita havaittiin 13 miljoonan euron arvosta.
Tutkintapyyntöön johtaneiden Kela-etuuksien väärinkäytösten yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna yli 3,8 miljoonaa euroa. Kelan etuusväärinkäytöksiin liittyy usein myös harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkan maksua ja väärennettyjä tositteita. Kelan tekemistä tutkintapyynnöistä noin 85 prosenttia tapauksista johtaa tuomioon.
Talousrikosten määrän voimakas kasvu näkyy myös tapausten käsittelyaikojen pitenemisenä entisestään. Yksi syy pitkille käsittelyajoille on harmaan talouden pirstaloituminen, kertoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
− Työn muutos perinteisistä työsuhteista alustatalouteen, kevytyrittäjyyteen ja pakotettuun yrittäjyyteen näkyy siinä, että harmaata taloutta harjoittavat nyt yhä pienemmät toimijat. Yhden yksittäisen tapauksen taloudellinen vaikutus voi olla pieni, mutta tapaukset on silti tutkittava. Se vaatii viranomaisilta yhtä paljon voimavaroja tarkastuksina ja esitutkinnassa kuin suuret juttukokonaisuudet, Marttinen sanoo.
Uudet ilmiöt synnyttävät uusia harmaan talouden ilmiöitä ja toimijoita uusille aloille.
− Väärinkäytösten tunnistamisessa ja niihin reagoimisessa torjuntaviranomaisten välinen yhteistyö ja tietojen vaihto on avainasemassa. Torjuntaohjelmien avulla viranomaisyhteistyötä on saatu vahvistettua, mikä on kasvattanut osaamista, ja harmaan talouden ilmiöitä tunnistetaan aiempaa paremmin, Janne Marttinen kertoo.
Uudenmaan ELY-keskuksen ja työsuojeluviranomaisten tekemässä ulkomaalaisvalvonnassa selvisi, että työperäinen hyväksikäyttö sekä peiteltyjen työsuhteiden eli niin sanotun valeyrittäjyyden määrä on edelleen kasvussa. Ilmiö näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaamoissa ja pesuloissa sekä kausityöaloilla.
Myös työaikakirjanpidossa havaittiin puutteita lähes puolessa tarkastuksista. Palkkauksen oikeellisuutta on vaikea arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saada selville.
Lue myös: Autokorjaamo laskutti perusteetta lähes miljoona euroa – syyte törkeästä petoksesta
Kommentoi Facebookissa