TALVISOTA Talvisodasta on muodostunut sotahistoriassa myyttinen tapahtuma. Pieni Suomi piti puoliaan suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan, eikä Raatteen tiellä hyökkäävä puna-armeija onnistunut katkaisemaan maatamme kahtia yrityksestään huolimatta.
Tapahtumat yli 85 vuotta sitten ovat tulleet jälleen tänä päivänä ajankohtaisiksi, kun Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on verrattu Suomen kohtaloon. Ranskalainen kirjailija Olivier Norek on myös kirjannut talvisodan taistelijat romaaniinsa Talven soturit (Otava), jonka ranskankielinen painos on myynyt kirjailijan kotimaassa satoja tuhansia.
Suosittu sotahistorioitsija Kari Kallonen on selvittänyt uudessa tietokirjassaan Talvisota – miehet ja myytit (Readme) useita tarunhohtoisia tapahtumia, ovatko ne totta vai tarua. Samoin hän käy läpi legendaarisiin mittoihin kasvaneiden sotasankareiden tietoja.
Mannerheim on synnyttänyt jo taustansa johdosta – tsaarin upseeri johti vapaussodassa valkoista armeijaa – huhuja ja värikkäitä väitteitä, joista monessa on vain ripaus totta. Vielä kokoaan suuremmaksi on kuitenkin kasvanut talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhä, josta ollaan tekemässä myös elokuvaa.
Kallonen toteaa, että historian harrastajien kesken käydään edelleen lähes Kollaanjoen taisteluiden veroista kiistaa siitä, montako vihollista Häyhä todellisuudessa ampui ja millä aseilla. Tarkka-ampujan toiminnan luonteen johdosta tarkkaa lukua on mahdotonta saada koskaan selville.
Häyhää kutsutaan nykyisin yleisesti lempinimellä Valkoinen kuolema. Sen synnyn ja kohdistumisen vain Häyhään Kallonen pystyy todentamaan.
– Lempinimen taustalla on itse asiassa väärinkäsitys, joka ei kuitenkaan himmennä Häyhän mainetekoja millään tavalla, Kallonen toteaa.
Valtiotieteen tohtori, Turun yliopiston professori Vesa Vares on hämmästellyt sitä, kuinka sitkeästi suomalaisessa historiankirjoituksessa elää myytti talvisotaa edeltävästä saksalaismielisestä Suomesta 1930-luvulla. Vares puhui asiasta viimeksi Helsingin Kirjamessuilla kirjansa Petos, hurmos, ero (Otava) tiimoilta.
Kari Kallonen omaa saman näkemyksen kuin Vares. Hän nostaa esiin Ulkoministeriön arkistosta tekemänsä löydön, jota vain harvoin halutaan siteerata. Talvisodan aikainen ulkoministeri Väinö Tanner lähetti Suomen Berliinin-lähettiläälle viestin, jossa hän toteaa, että ylipäällikkö ei hyväksy Saksasta ulkomaisia vapaaehtoisia, jos heidän katsotaan olevan natseja.
– Saksasta lähetettiin Suomeen ulkomaisten vapaaehtoisten joukossa vakoojaksi jopa natsiprinssi, jonka suomalaiset onnistuivat torjumaan diplomaattisesti hylkäämällä hänet lääkärintarkastuksessa.
Joitain mysteereitä jää aina jäljelle. Sellainen on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan maalaus Helmikuun näky, jossa lumipukuiset miehet hiihtävät metsässä – 20 vuotta ennen kuin lumipuvut otettiin käyttöön ja 40 vuotta ennen talvisotaa. Taulun tausta tiedetään, mutta mistä kansallistaiteilijamme ennusti lumipukuisen hiihtopartion?
– Ehkä Akseli Gallen-Kallela oli Suomen Leonardo da Vinci, joka pystyi näkemään tulevan, Kallonen naurahtaa.
- Kari Kallonen on myös Päivän Lehden päätoimittaja
Kommentoi Facebookissa