LIIKENNE Liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä rattijuopumustapauksissa on laskenut yli 40 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkoholi on kuitenkin yhä osasyynä noin joka viidennessä kuolonkolarissa.
Liikenneturvan tietojen mukaan vuonna 2014 poliisin tietoon tulleita rattijuopumuksia oli noin 17 000, kun vuonna 2007 määrä oli reilusti yli 25 000. Sama laskeva trendi on havaittavissa törkeiden rattijuopumusten kohdalla. Myös tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä rattijuopumustapauksissa on vähentynyt vuodesta 2007 vuoteen 2014 noin puolella.
– Suomessa suhtaudutaan äärimmäisen kielteisesti rattijuopumukseen, ja noin kolmannes rattijuopumustapauksista tulee poliisin tietoon ulkopuolisen henkilön ilmoittamana. Tiukka asenneilmapiiri vaikuttaa myös siihen, että rattijuopumusten määrä laskee. Alkoholilla on kuitenkin suuri rooli liikennetapaturmissa ja kuolonkolareissa, ja alkoholi on yhä osasyynä noin joka viidennessä kuolonkolarissa, Liikenneturvan järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen kertoo.
Niin sanotut ”kolme suurta” liikennetapaturmien ja kuolonkolarien pääsyytä ovat niin Suomessa kuin maailmallakin alkoholi, ylinopeus ja turvavyön käyttämättä jättäminen.
– Pienikin määrä alkoholia voi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn. Yli 1,6 promillen humala puolestaan nostaa liikenneonnettomuusriskin jo yli 40-kertaiseksi, Anteroinen sanoo.
Tilastojen valossa suurin piikki tieliikenteen alkoholionnettomuuksissa on kesäisin ja vähiten niitä sattuu tammikuussa. Suoraa yhteyttä tipattoman tammikuun ja tieliikenteen alkoholionnettomuuksien välillä on kuitenkin vaikea todentaa.
– Kampanjajaksojen vaikutusten mittaaminen reaalionnettomuustilastoissa on useimmiten liian suurta yksinkertaistusta. Tipattomalla tammikuulla voi olla välillinen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Anteroinen toteaa.
Kommentoi Facebookissa