Tarkkana kaurisvaara-alueilla – eläinkolareita tapahtuu nyt jopa enemmän kuin syksyllä

Loka–marraskuussa liikenteessä vaaraa aiheuttavat etenkin valkohäntäpeurat, toukokuussa törmäyksiä sattuu erityisesti metsäkauriiden kanssa. (Kuvituskuva If)

Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat keväisten eläinkolaritilastojen kärjessä.

ELÄINKOLARIT Toukokuussa sattui viime vuonna ensimmäistä kertaa yksittäisistä kuukausista eniten eläinkolareja, käy ilmi If Vakuutuksen tilastoista. Keväinen eläinkolari on yhä useammin törmäys metsäkauriiseen.

Keväiset eläinkolarit ovat lisääntyneet jo usean vuoden ajan. Siinä missä loka–marraskuussa liikenteessä vaaraa aiheuttavat etenkin valkohäntäpeurat, toukokuussa törmäyksiä sattuu erityisesti metsäkauriiden kanssa.

– Metsäkauriiden määrä on kasvanut jo vuosia. Kehitys näkyy selvästi yhä enemmän kevääseen painottuvissa eläinkolareissa, kertoo vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä.

Riski on pian korkeimmillaan erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, kun eläimet lähtevät talven jälkeen liikkeelle.

– Keväisen kolaripiikin taustalla on etenkin eläinten liikkumisen lisääntyminen talven jälkeen. Tyypillisesti toukokuussa kaurispukit lähtevät valtaamaan reviirejään ja nuoret yksilöt etsivät uusia asuinalueita, Johansson taustoittaa.

Metsäkauriita esiintyy etenkin eteläisemmässä Suomessa. Ifin tilastojen mukaan eläinkolareja sattui vuoden 2023 toukokuussa eniten Lohjalla, Vihdissä, Salossa, Turussa ja Lahdessa. Metsäkauriit liikkuvat muiden hirvieläinten tavoin tyypillisesti hämärän aikaan, eli aamu- ja iltahämärällä kannattaa ratin takana olla erityisen valppaana.

– Suuririskisille alueille sijoitetut varoitusmerkit kannattaa ottaa vakavasti eli hiljentää ajonopeutta ja lisätä tarkkaavaisuutta. Riski törmätä eläimeen on suuri etenkin riista-aitojen päissä tai aukkokohdissa. Myös pellot ja teiden läheisyydessä olevat ruokintapaikat houkuttelevat eläimiä, Johansson muistuttaa.

Metsäkauris on hirvieläimistä pienin, joten sen kanssa törmätessä sattuu onneksi vain hyvin harvoin henkilövahinkoja. Autokin selviää tyypillisesti hirvikolaria pienemmillä peltivaurioilla.

Nykyautojen tekniikka, eli erilaiset tutkat, anturit, kamerat ja kaistavahdit, nostavat kuitenkin korjauskustannuksia pieniltäkin vaikuttavissa vahingoissa. Käyttövoimien välillä ei sen sijaan ole merkittäviä eroja.

– Vaurioiden laajuus riippuu siitä, törmääkö kauris vain auton etuosaan vai pyöriikö eläin törmäyksen voimasta auton kylkeä pitkin, jolloin korjattavaa tulee yleensä enemmän. Tyypillisesti korjauskustannukset kaurisvahingossa vaihtelevat 2000–5000 euron välillä riippuen siitä, mihin kohtaan autoa kauris on osunut ja kuinka paljon tekniikkaa on rikkoutunut, kuvaa Johansson.

Syystalvella eläintörmäysten vahingot ovat kevättä suurempia, kun liikkeellä on enemmän valkohäntäpeuroja.

Lue myös: Hirvet jahtasivat koiraa ja kävivät naisen kimppuun – ”Poliisi toivoo, että eläimet olisivat palanneet pysyvästi metsään”

Kommentoi Facebookissa