Tekoäly voi ennakoida rikoksen ja sen tekijän – ”Algoritmit arvioivat yksilöiden riskiä syyllistyä rikoksiin”

Suomi ei ole toistaiseksi ottanut käyttöön ennakoivan poliisitoiminnan järjestelmiä. (Kuvituskuva Poliisi)

Tekoälyä hyödyntävästä rikosten ehkäisystä ollaan kiinnostuneita myös Suomessa.

RIKOKSET Rikosten tapahtumapaikkoja tai mahdollisia tekijöitä voidaan ennakoida algoritmeihin perustuvien ennusteiden avulla. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Carlo Gatti selvitti ennakoivan poliisitoiminnan oikeutusta sekä käyttöä kotimaassaan Italiassa.

Tekoälyä hyödyntävästä rikosten ehkäisystä ollaan kiinnostuneita myös Suomessa. Ennakoivalla poliisitoiminnalla tarkoitetaan rikosten tapahtumapaikkojen tai mahdollisten tekijöiden ennakoimista algoritmeihin perustuvien ennusteiden avulla. Ilmiö on herättänyt kasvavaa huomiota viime vuosina.

Gatti tarkasteli ennakoivan poliisitoiminnan linjauksia ja perusteluita monitieteisestä näkökulmasta. Ennakoivaa poliisitoimintaa oikeutetaan niin kriminologisin perusteluin kuin pinnallisemmin selityksin, Gatti kertoo. Toteutustapoja on erilaisia.

– Henkilöperusteisissa malleissa algoritmit arvioivat yksilöiden riskiä syyllistyä tulevaisuudessa rikoksiin valittujen ominaisuuksien perusteella. Paikkaperusteisissa malleissa järjestelmä analysoi rikoshistoriaa ja ympäristötekijöitä ennustaakseen, missä rikoksia todennäköisesti tapahtuu.

Jotkut järjestelmät kehitetään poliisiviranomaisten toimesta, kuten Alankomaiden CAS. Toiset taas ovat kaupallisia työkaluja, joita globaalit teknologiayritykset – kuten Palantir – tarjoavat ja räätälöivät eri kansallisiin konteksteihin.

Oikeustieteen väitöskirjatutkija Carlo Gatti. (Kuva Esko Keski-oja)

– Vaikka henkilöperusteisia järjestelmiä pidetään usein tunkeilevampina, tutkimukseni osoittaa, että myös paikkaperusteiset lähestymistavat voivat perustua arkaluonteisiin tietoihin ja tuottaa samankaltaisia vaikutuksia. Se herättää kriittistä pohdintaa julkisen valvonnan tehokkuudesta.

Ennakoivaan poliisitoimintaan liittyy oikeudellisia aukkoja ja sääntelyn puutteita, Gatti arvioi. Tutkimuksessaan hän analysoi julkisten ja yksityisten toimijoiden läpinäkyvyyttä ja tunnistaa oikeudellisia puutteita todellisten järjestelmien valossa.

– Tutkimukseni osoittaa, että sääntelytoimet jäävät jälkeen niistä tavoitteista, joita ne väittävät edistävänsä.

Suomi ei ole toistaiseksi ottanut käyttöön ennakoivan poliisitoiminnan järjestelmiä.

– Kansallinen strategia ennaltaehkäisevästä poliisityöstä osoittaa kuitenkin kasvavaa institutionaalista kiinnostusta dataperustaiseen ja tekoälyä hyödyntävään rikosten ehkäisyyn. Tällaisten teknologioiden vaikutusten kriittinen arviointi on tärkeää ennen niiden mahdollista käyttöönottoa, tutkija painottaa.

Lue myös: Karhu ja susi aiheuttavat poliisille yhä enemmän tehtäviä – ”Suurpetojen ihmisarkuus vähenee”

Kommentoi Facebookissa