TEKOÄLY Tekoäly on noussut suomalaisyritysten strategian keskiöön, mutta investointien taloudelliset vaikutukset jäävät toistaiseksi vähäisiksi. Boston Consulting Groupin tuoreen Nordic AI -raportin mukaan vain kolme prosenttia suomalaisyrityksistä saavuttaa tekoälyinvestoinneistaan merkittävää, eli vähintään viisinkertaista, tuottoa alkuperäiseen investointiin nähden.
Samaan aikaan odotukset ovat erittäin korkealla. Suomalaisyritykset uskovat, että tekoäly voi vuoteen 2029 mennessä kasvattaa liikevaihtoa noin 30 prosenttia ja tuoda 28 prosentin kustannussäästöt. Nämä arviot ovat lähes kolminkertaiset EU‑keskiarvoon verrattuna.
– Tekoälyä hyödynnetään jossain muodossa jo lähes kaikissa pohjoismaisissa yrityksissä. Käyttöönotto ei kuitenkaan vielä tarkoita arvonluontia. Kun odotukset tekoälyn vaikutuksista kasvavat nopeammin kuin toteutunut tuotto, riski tekoälykuplan muodostumiseen kasvaa, sanoo Santeri Kirvelä, Tech & Digital Advantage -praktiikan vetäjä.
Raportin mukaan 43 prosenttia tekoälybudjeteista kohdistuu tuottavuustyökaluihin, kuten Copilotiin ja ChatGPT:hen. Prosessien ja toimintatapojen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen käytetään 29 prosenttia, kun EU:n edelläkävijöillä vastaava osuus on 54 prosenttia.
– Moni yritys tehostaa nykyisiä toimintatapoja, mutta todellinen arvo syntyy vasta, kun kokonaisia prosesseja ja liiketoimintamalleja uudistetaan. Pelkkä työkalujen käyttöönotto ei riitä, Kirvelä toteaa.
Sektorikohtainen analyysi osoittaa, että tekoälyn tuottovaikutukset realisoituvat nopeimmin paljon tietoa tai tietojenkäsittelyä vaativilla aloilla, kuten finanssialalla, mediassa ja ohjelmistoyrityksissä. Teollisuus ja infrastruktuuri sijoittuvat AI-kypsyydessä keskikastiin.
Suomen teollisuuspainotteinen talous voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten nopeasti tekoälyn hyödyt näkyvät laajemmin taloudessa.
– Toimialarakenteella on vaikutusta siihen, missä tahdissa tuottavuusvaikutukset realisoituvat, Kirvelä sanoo.
Myös yritysten sisäiset rakenteet vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka nopeasti tekoälyinvestoinnit skaalautuvat ja muuttuvat mitattavaksi arvoksi.
Yli puolet suomalaisyrityksistä toimii hajautetussa tai federoidussa organisaatiomallissa, jossa useat itsenäiset alueet yhdistyvät itsenäiseksi hallinoksi, mikä vaikeuttaa tekoälyn skaalaamista läpi organisaation. Lisäksi keskeisiksi esteiksi nousevat osaamisvaje, teknologia- ja infrastruktuurirajoitteet sekä päätöksenteon hajanaisuus.
– Tekoäly ei ole ensisijaisesti teknologiaprojekti, vaan liiketoiminnan muutoshanke. Se edellyttää johdon selkeää omistajuutta, investointien priorisointia ja vastuuta mitattavista tuloksista, Kirvelä kiteyttää.
Kommentoi Facebookissa