KIERRÄTYS Poistotekstiilin teollinen hyödyntäminen edellyttää, että erilaisille kuiduille puuvillasta polyesteriin ja viskoosiin luodaan laaja lajittelu- ja keräysverkosto. On löydettävä myös yritykset, jotka haluavat lähteä mukaan kehittämään kiertotaloudesta liiketoimintaa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT koordinoi tekstiilikiertotaloutta kehittävässä Telaketju-hankkeessa Tekes-tuettua 2,3 miljoonan euron osuutta. Telaketju-hankkeen tehtävänä on luoda yritysten ja muiden toimijoiden muodostama ekosysteemi, joka nostaa tekstiilikiertotalouden Suomessa aivan uudelle tasolle ja kehittää siitä kannattavaa liiketoimintaa.
– Jos haluamme poistotekstiilit teolliseen uusiokäyttöön, on järjestettävä oma keräyksensä, mutta se ei tapahdu, jollei materiaalille ole hyödyntäjiä. Tämän muna-kana-ongelman ratkaisemiseksi kehitämme Telaketju-hankkeessa samanaikaisesti tekstiilin keräystä ja lajittelua sekä lajitellun kuitumateriaalin hyödyntämistä, kertoo hankeosuuden vetäjä, VTT:n erikoistutkija Pirjo Heikkilä.
Hankkeen aikana syntyy tuotedemoja, joissa kuituja on hyödynnetty monipuolisesti erilaisilla teknologioilla muovikomposiiteissa tai kuitukangastuotteissa. Lisäksi tutkitaan kierrätetyn tekstiilikuidun soveltuvuutta eri käyttökohteisiin.
– Tekstiilien kierrätykseen liittyvät ratkaisut ja esimerkiksi siihen liittyvä automaatio tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia pk-yritysten uudelle kansainväliselle liiketoiminnalle. Tämän kokonaisuuden myötä syntyvä ekosysteemi luo verkostoja ja kokeilumahdollisuuksia näille ratkaisuille, kertoo ohjelmapäällikkö Tuula Savola Tekesistä.
Materiaalin teollinen hyödyntäminen edellyttää, että lajittelussa teollisuuden käyttöön syntyvä kuitumateriaali on tasalaatuista ja käyttökohteen vaatimukset täyttävää. Tätä varten hankkeessa kehitetään käsin ja koneellisesti tehtävää lajittelua varten laatukriteeristö sekä tuotevaatimukset eri käyttökohteisiin lajitelluille ja esiprosessoiduille materiaalille.
Teollinen hyödyntäminen edellyttää myös ohjelmistoja, laitteistoja ja järjestelmiä, jotka ovat kooltaan ja kapasiteetiltaan riittävän suuria, jotta kaikesta toiminnasta koko ketjussa saadaan taloudellisesti kannattavaa uutta liiketoimintaa.
Hankkeessa mukana olevalla MJV-Sähkö Oy:llä on laaja ja pitkä kokemus kiertotalouden täyden mittakaavan laitoksien automaatiosta ja ohjelmistoista niin kotimaassa kuin ulkomailla.
– Poistotekstiilien ison mittakaavan laitokset ovat uusi ja mielenkiintoinen haaste myös automaatiolle, joissa yritys haluaa myös olla mukana, kertoo lahtelaisen MJV-Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Esa Taipale.
Esimerkiksi erikoiskankaat, kuten palonsuoja-aineita sisältävät materiaalit, on tunnistettava ennen jatkokäyttöä ja ohjattava tuotteisiin, joissa palonsuojauksesta on hyötyä. Lahden ammattikorkeakoulun osuus liittyy IR-spektrometrian hyödyntämiseen laatukriteeristön luomisessa.
– Tekstiilien tunnistusta on tutkittu analyyttisin keinoin yllättävän vähän, mutta se on välttämätöntä tekstiilien kemialliselle kierrättämiselle. mainitsee Kirsti Cura Lahden ammattikorkeakoulusta.
Telaketjun rahoittajia ovat Tekesin lisäksi ympäristöministeriö sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset ja tutkimusorganisaatiot.
Kommentoi Facebookissa