TERVEYS EU-mallin mukaisesti arvioituna noin 600 000 ihmistä altistuu Suomessa kotonaan korkeille tieliikennemelutasoille. Todellisuudessa altistuvien määrä on pienempi, koska viileän ilmaston vuoksi Suomessa rakennukset ovat hyvin eristettyjä ja rakenteet vaimentavat liikennemelua huomattavasti tehokkaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä selviää THL:n tutkijoiden raportista.
Melu on tästä huolimatta ilmansaasteiden ohella yksi keskeisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä myös Suomessa. Altistuminen melulle voi aiheuttaa muun muassa stressiä, vähentää viihtyvyyttä ja häiritä unta.
– Ihmisten hyvinvoinnille olisi eduksi, että rakennukset suunniteltaisiin niin, että mahdollisimman moni voisi sijoittaa makuuhuoneensa hiljaisen julkisivun puolelle. Kannattaisi suosia läpitalon huoneistoja tai sellaisia, joissa ikkunat ovat pihan puolelle, sanoo erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi.
Melualueilla sijaitseviin rakennuksiin kannattaa rakentaa erityisen hyvä ääneneristävyys.
– Liikennemelualueilla asukkaiden kannattaa myös pitää ikkunat suljettuina. Samalla voi pienentää omaa altistumistaan ilmansaasteille. Jotta ikkunoita ei tarvitsisi käyttää tuuletukseen, asuntojen ilmanvaihdon ja jäähdytyksen pitäisi toimia hyvin muilla keinoin, sanoo Yli-Tuomi.
Tieliikenne on merkittävin ympäristömelun lähde Euroopassa. Euroopan ympäristökeskuksen raportissa esitetään annos-vastesuhteet, joiden avulla voidaan määrittää tieliikennemelusta erittäin paljon häiriötä ja unihäiriöitä kokevien osuudet, kun melulle altistuminen tiedetään.
– Kansainväliset altiste-vastesuhteet yliarvioivat tieliikennemelun häiritsevyyttä Suomessa, koska niissä ei oteta huomioon hyvin eristettyjä ja sitä kautta ääntä vaimentavia rakennuksia. Altiste-vastesuhteita laskettaessa asukkaiden altistuminen on määritelty rakennuksen tienpuoleisen julkisivun äänitason perusteella. Tarkempi arvio altistumisesta kuitenkin saadaan, jos otetaan huomioon asunnon ikkunoiden suunnat, kertoo Yli-Tuomi.
Rakennus- ja huoneistorekisteriin olisi hyvä jatkossa lisätä tieto asunnon ikkunoiden suunnasta, jotta kunnissa voitaisiin paremmin arvioida tieliikenteen melulle ja ilmansaasteille altistuminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kirjoittama artikkeli liikennemelusta julkaistiin Ympäristö ja terveys -lehdessä. Artikkelin aineisto perustuu laajaan Ympäristöterveyskyselyyn, jonka THL toteutti 2015−2016. Kysely lähetettiin 16 000 vähintään 25-vuotiaalle suomenkieliselle henkilölle, jotka Väestörekisterikeskus poimi satunnaisotannalla Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.
Lue myös: Kalakin kuulee kaupungin äänet – vilkkaasti liikennöidyn väylän melu erottuu myös vedenpinnan alla
Kommentoi Facebookissa