Tuore tutkimus paljastaa – lapset näkevät tilanteensa Suomessa aiempaa synkeämpänä

Tytöt ovat poikia enemmän huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja epätasa-arvoisuudesta. (Kuvituskuva Fotolia)

Kansainvälistyminen nähtiin mahdollisuutena, mutta erityisesti pojat pitivät sitä kasvavassa määrin myös uhkana.

LAPSET JA NUORET Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn perusteella 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten ajatukset lasten tilanteesta Suomessa ovat aiempaa pessimistisempiä. Muutos aiempiin vuosiin on merkittävä ja tulee liiton mukaan ottaa vakavasti. Lasten ja nuorten lisääntyvä paha olo on koko yhteiskuntaan pitkäaikaisesti vaikuttava ongelma, johon tulee vaikuttaa sekä poliittisella päätöksenteolla että jokaisen lapsen arjessa.

Kyselyn perusteella enää 55 prosenttia lapsista ja nuorista pitää lasten tilannetta hyvänä, kun vuonna 2017 sitä piti hyvänä 71 prosenttia, ja vielä vuonna 2021 68 prosenttia. Tulos on hyvin samansuuntainen muiden viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten kanssa.

Sukupuolten välillä on eroja. Pojista 64 prosenttia näkee lasten tilanteen hyvänä, tytöistä 50 prosenttia ja muista vain 34 prosenttia. “Muut” pitää tässä sisällään sekä ne kaksi prosenttia vastaajista, jotka ilmoittivat sukupuolekseen “muu” että ne neljä prosenttia, jotka eivät halunneet ilmoittaa sukupuoltaan.

Tytöt ja muut ovat myös poikia enemmän huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja epätasa-arvoisuudesta, kun taas pojat näkevät toimintaympäristössään enemmän mahdollisuuksia. Ruotsinkieliset vastaajat näkevät lasten tilanteen valoisampana kuin suomenkieliset. Ruotsinkielisistä jopa 70 prosenttia pitää lasten tilannetta hyvänä, kun suomenkielisistä vastaajista näin ajattelee vain 53 prosenttia.

Selvityksessä kysyttiin lasten ja nuorten näkemyksiä heidän toimintaympäristöään koskevista muutosilmiöistä. Selvästi eniten uhkana pidettiin ilmastonmuutosta. Lapset ja nuoret pitävät uhkina myös epätasa-arvoisuuden lisääntymisen sekä talouden korostumisen päätöksenteossa.

Kyselyssä mukana olleista muutosilmiöistä lapset ja nuoret näkivät eniten mahdollisuutena monikulttuurisuuden, digitalisaation ja kansainvälistymisen. Erityisesti pojat pitivät kuitenkin kasvavassa määrin kansainvälistymistä myös uhkana.

Aina lapsen oikeudet eivät toteudu, kotona, koulussa tai muualla. Kyselyn perusteella lapset ja nuoret eivät tiedä, mihin he voivat olla yhteydessä, jos heidän oikeuksiaan on loukattu. Lapsi tarvitsee aina aikuisilta tukea oikeuksiensa puolustamiseen. Lapsen oikeuksien viikko 18.-24.11.2024 muistuttaa lapsia ja aikuisia lapsen oikeuksista sekä siitä, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viestinnän teemana on oikeus oppimiseen.

Lastensuojelun Keskusliitto on toteuttanut vuosina 2017, 2021 ja 2024 selvityksen 10–17-vuotiaille lapsen oikeuksista, toimintaympäristöstä ja osallisuudesta. Selvitys toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin kaikkiin suomen- ja ruotsinkielisiin ala- ja yläkouluihin. Vuonna 2017 siihen vastasi yhteensä 4 588 vastaajaa, vuonna 2021 yhteensä 16 636 vastaajaa ja vuonna 2024 yhteensä 14 920 vastaajaa.

Lue myös: Matkapuhelinten käyttöä kouluissa rajoitetaan – laki pyrkii parantamaan työrauhaa

Kommentoi Facebookissa