TURVAPAIKANHAKIJAT Vuonna 2015 Suomeen saapui Maahanmuuttoviraston eli Migrin mukaan 32 476 turvapaikanhakijaa, lähes kymmenkertaisesti verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosi sitten syksyllä tilanne olikin kaoottinen.
Kuluvan vuoden aikana turvapaikanhakijoita on saapunut yhteensä 4 877, tahti on 50–100 henkilöä viikossa. Jos heidät asutettaisiin samaan paikkaan, kunta olisi sijalla 30 Suomen yli 300 kunnan joukossa, Kajaanin kokoluokkaa.
Mutta näin ei luonnollisesti tehty, alueesta olisi tullut valtava pakolaisleiri. Tai Ruotsin mallin mukainen lähiö, jossa vallassa on aivan joku muu taho kuin maan virallinen hallinto ja sen poliisivoimat. Tutkimusten mukaan kantaväestö alkaa muuttaa asuinseudultaan pois, kun ulkomaalaisten osuus ylittää 30 prosenttia. Helsingin väestöstä 14 prosenttia on vieraskielisiä.
Ensimmäiset vastaanottokeskukset Suomessa perustettiin 1990-luvun alussa Suomen Punaisen Ristin toimesta. Vuosi sitten heinäkuussa vastaanottokeskuksia oli 18, marraskuussa jo 78 ja tämän vuoden helmikuussa 146. Tällä hetkellä lukumäärä on 100, kun Migri on sulkenut osan keskuksista turvapaikanhakijoiden vähenemisen myötä.
Viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen sai 1 307 henkilöä, 1 094 jätettiin tutkimatta ja 3 186 raukesi esimerkiksi vapaaehtoisen paluun johdosta. Myönteisen päätöksen sai 1 628 henkilöä kansainvälisen suojelun perusteella, 251 sai oleskeluluvan muun prosessin yhteydessä.
Tällä hetkellä vastaanottojärjestelmän piirissä on noin 22 000 turvapaikanhakijaa.
Kuka saa rahat?
Hallitus esittää vuoden kolmannessa lisätalousarviossaan maahanmuuton menoihin nettomääräisesti 38 miljoonaa euroa lisää. Maahanmuuttovirasto on sopinut, että vuonna 2016 perustettavien vastaanottokeskusten kustannukset eivät saisi ylittää keskimääräistä 37 euron vuorokausikustannusta henkilöä kohden.
Suomen Punainen Risti hallinnoi lähes 60 vastaanottokeskusta, se saa toiminnasta kahdeksan prosentin hallintokulukorvauksen. Kritiikkiä on herättänyt se, että SPR käyttää kiinteistöjä, joissa turvapaikanhakijan vuorokausihinta on kuitenkin moninkertainen verrattuna siihen, mitä Migrin kanssa on sovittu.
Ilmeisesti Suomen kallein vastaanottokeskus on Sturenkadulla sijaitseva SPR:n keskus, jossa turvapaikanhakijan vuorokausihinta on peräti 199 euroa. Kiinteistö Oy Sturenkatu 27:n hallituksessa on SDP:n jäseniä, Helsingin Työväenyhdistyksen entinen toimitusjohtaja, SAK:n talousjohtaja sekä demareiden nuorisojärjestön talouspäällikkö.
Maahanmuuttovirasto ei ole kilpailuttanut yksityisiä vastaanottokeskuksia, vaikka lain mukaan se täytyy tehdä, jos palveluita hankitaan yli 100 000 eurolla. Tietojen perusteella Valtiontalouden tarkastusvirastolla olisi tehtävää.
Ketkä tekevät rikokset?
Poliisihallituksen julkaisemien tilastojen mukaan rikoksesta epäiltyjä turvapaikanhakijoita on tämän vuoden aikana ollut yhteensä 2 057. Heistä 798 henkilöä epäillään lievästä, törkeästä tai tavallisesta pahoinpitelystä tai niiden yrityksestä.
Asianomistajina turvapaikanhakijoita on lähes sama luku, 886 henkilöä. Turvapaikanhakijoihin liittyviä poliisin hälytystehtäviä onkin eniten vastaanottokeskuksissa, ne ovat pääosin keskinäisiä tappeluita ja riitoja.
Kuolemantuottamuksesta epäillään yhtä turvapaikanhakijaa, taposta kahta ja tapon yrityksestä seitsemää. Viranomaisten kunnioitus puuttuu 79 epäillyltä, syitä ovat haitanteko, vastustaminen ja niskoittelu sekä virkamiehiä että poliisia kohtaan.
Yleistä mielipidettä kuohuttavat ehkä eniten seksuaalirikokset. Tänä vuonna raiskauksesta, sen yrityksestä tai törkeästä raiskauksesta sekä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon epäillään 51 turvapaikanhakijaa. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai törkeästä hyväksikäytöstä ja houkuttelemisesta seksuaalisin tarkoituksiin epäillään 33 henkilöä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta kahta henkilöä.
Raiskauksen tai törkeän raiskauksen asianomistajia on 18 turvapaikanhakijaa, lapsen seksuaalisen tai törkeän seksuaalisen hyväksikäytön kohteena on ollut tänä vuonna 12 lasta. Tilastot eivät kerro, ovatko epäillyt turvapaikanhakijoita vai kantasuomalaisia. Alaikäisiksi ilmoittautuneista turvapaikanhakijoista noin 70 prosenttia on oikeasti täysi-ikäisiä.
Turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten suhteellista osuutta verrattuna muuhun väestöön on vaikea laskea luotettavasti. Kun turvapaikanhakijoina on pääosin nuoria miehiä – lapset, naiset sekä vanhukset ovat vain vähemmistönä – heistä aiheutuu jo oletuksena enemmän häiriötä kuin ikääntyneemmästä kantaväestöstä.
Kenellä on romanssi?
Maahanmuuttovirasto ei hyväksy vastaanottokeskusten työntekijöiden ja asukkaiden välisiä seksuaalisia suhteita. Niitä on kuitenkin ilmennyt vuosien varrella. Tammikuussa SPR:n Länsi-Suomen piirin toiminnanjohtaja kertoi selvitettävänä olevan yksi tapaus. Toisessa tapauksessa kyse oli vapaaehtoistyöntekijästä.
Monessa vastaanottokeskuksessa työntekijät eivät saa olla edes sosiaalisen median välityksellä tekemisissä asiakkaiden kanssa, turvapaikanhakija ei voi olla Facebook-kaveri.
Ihmiset ihastuvat ja rakastuvat, se ei ole rikos, mutta ei eettisesti sopivaa vastaanottokeskuksen työntekijän ja turvapaikanhakijan välillä. Se asettaisi myös turvapaikanhakijat eriarvoiseen asemaan. Tiedossamme on kuitenkin vastaanottokeskuksessa ohjaajana toimiva henkilö, joka on parisuhteessa turvapaikanhakijan kanssa.
Suomessa sopimattomiksi katsottuja suhteita eri ryhmien välillä on ollut historian aikana. Muistetaan saksalaisilta sodan jälkeen tänne jääneet lapset, jopa neuvostoliittolaisilla sotavangeilla oli rakkaussuhteita työskentelemillään maatiloilla. Ja eiköhän Itä-Karjalassakin ollut enemmän suomalaisgeenejä jatkosodan päätyttyä.
Siksi ei ole ihme, että turvapaikanhakijoille on jo tulossa suomalaislapsia. Emme mainitse artikkelissa täsmällisiä vastaanottokeskuksia, koska se leimaisi kyseiset paikkakunnat aiheettomasti.
- Tilastolähteet Maahanmuuttovirasto ja Poliisihallitus
Kommentoi Facebookissa