HIILINIELUT Suomessa on kummasteltu pitkään, miksi Ruotsissa metsät sitovat hiiltä, mutta Suomessa ne ovat päästölähteitä. Asian nosti esille reilu vuosi sitten Metsälehti, joka selvitti, että Ruotsissa maaperän hiilivaraston muutoksen laskelmat perustuvat mittauksiin, mutta Suomessa Luonnonvarakeskuksen mallinnuksiin.
Aihe on herättänyt ihmetystä nyt myös Ruotsissa. Aftonbladet kertoo uusien vertailutietojen perusteella, että ruotsalaisen kivennäismaametsän maaperä sitoo hiiltä kolme kertaa enemmän, kuin suomalaismetsän maaperä.
Metsälehti on selvittänyt erojen johtuvan siitä, että Ruotsissa metsien hiilensidonnan arviot perustuvat 30 000 pysyvään koealaan, mutta Suomessa mallinnuksiin. Käytettävien tulosten arviointia hämmentää lisäksi se, että molemmat menetelmät on hyväksytty ilmastopaneeli IPCC:n toimesta.
Ruotsalaisten kiinnostukseen on syynä jokin aika sitten tehty uutisointi, jonka mukaan Ruotsin metsien hiilinielun kerrottiin pienentyneen merkittävästi. Väite kuitenkin kumottiin kuukauden kuluttua uusilla mittauksilla ja tekoälymallilla. Verrattuna viisi vuotta aikaisemmin tehtyihin laskelmiin, Ruotsin metsien maaperän sitoma hiilimäärä olikin kasvanut merkittävästi.
Aftonbladetin siteeraama tutkija toivoo, että yhä useampi maa käyttäisi laajaa näytteenottoa metsien hiilensidonnan laskemisessa, aivan kuten Ruotsi. Joka tapauksessa tutkijoiden mukaan merkittävä ero Ruotsin ja Suomen hiilensidontalaskelmissa olisi syytä selvittää.
Sekä Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto että Suomen Luonnonvarakeskus myöntävät, että laskelmat sisältävät runsaasti epävarmuustekijöitä.
Kommentoi Facebookissa