MAASTOHIIHTO Mies tulee vastaan metsäsukset kainalossa, niistää nenänsä ja ojentaa kätensä ystävälliseen tervehdykseen. Ensi töikseen varatuomari Paavo M. Petäjä, 80, haluaa tehdä sinunkaupat.
– Teitittely saa tuntemaan pirun vanhaksi, joten Paavo vaan, Petäjä sanoo ystävällisesti ja pyytää tulijaa seuraamaan perässä.
Paavon ja hänen Leena-vaimonsa koti sijaitsee Haapajärven paraatipaikalla, lähellä palveluita, mutta keskellä kaunista luontoa. Rivitalohuoneiston parvekkeelta avautuvat hienot näkymät suoraan järvelle.
Hyvin varusteltu kesäkeittiö ja näyttävä kokoelma keräilyautoja viestivät talon isännän lempiharrastuksista.
– Hyvä ruoka ja Volvot ovat suurimmat heikkouteni. Pikkuautojen keräily ei kuulu ehkä juristin tyypillisimpiin intohimoihin, mutta sopii minulle.
– Eikös sitä näin sanota, että eläkkeellä voi vapaasti hullutella, rikkoa rajoja ja nauraa jopa omalle peilikuvalleen, Petäjä veistelee hyväntuulisena.
Koko kansan sylkykuppina
Myös seinillä koreilevat pilapiirrokset kertovat omaa kieltään isännän hyvästä huumorista. Sen sijaan Mika Myllylää esittävän piirroksen kohdalla hän vakavoituu.
– Tunsin Mikan nuoresta lähtien. Hän oli mukava, lahjakas ja erittäin sympaattinen. Mikan kohtaloksi koitui vuoden 2001 Lahden MM-kisojen dopingkäry. Mika oli tämän skandaalin pahiten kärsinyt uhri, perheystävänä tunnettu Petäjä huokaa murheellisena.
Ei Suomen Hiihtoliiton silloinen puheenjohtaja Petäjäkään selvinnyt Lahden koettelemuksesta ja sen jälkipyykistä ilman seuraamuksia.
– Uhkailut olivat arkipäivää. Varsinkin viikonloppuisin, kun isäntäihmiset korkkasivat pullon, alkoivat linjat laulaa. Syytöksillä ja sadatteluilla ei ollut mitään rajoja, Petäjä muistelee.
Arki koko kansan sylkykuppina oli Petäjän mukaan kuitenkin kasvattava kokemus.
– Nyt tiedän kokemuksesta, miltä tuntuu olla niin sanottu turha julkkis. En toivo kenellekään vastaavaa kokemusta. Onneksi olin jo siihen mennessä ehtinyt nähdä elämää myös sen synkimmiltä puolilta, syyttäjänä ja syytettynä. Heikompi olisi nostanut kädet pystyyn ja siirtynyt vapaaehtoisesti taivaalliseen tuomiokuntaan.
Upseeri ja nimismies
Varatuomari Paavo M. Petäjä on värikäs ja sanavalmis persoona. Kemijärvellä syntynyt, mutta Haapajärvellä kasvanut Petäjä sanoo ajautuneensa juristiksi tietoisesti, mutta kuitenkin sattumalta.
– Haaveilin vielä lukiopoikana upseerin ammatista. Taustalla oli aktiivinen partiotoiminta, jossa opin alkeet kurista ja järjestyksen pidosta.
Käytyään armeijan Paavo tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin ja hakeutui vuonna 1957 lainopilliseen tiedekuntaan.
– Olin viimeisten joukossa, jotka pääsivät sisään ilman pääsykoetta. Hyvä näin, sillä tuskinpa olisin pääsykoetta edes läpäissyt, Paavo paljastaa naureskellen.
Paavo M. Petäjä sanoo olleensa aina toiminnan mies. Jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hän halusi ja myös pääsi vt. nimismieheksi. Toimipaikaksi valikoitui Oulaisten nimismiespiiri.
– Työn ja opiskeluiden yhdistäminen oli ammatillinen lottovoitto. Neljä mielenkiintoista vuotta kasvatti minusta aikuisen ja opetti siinä sivussa näkemään myös tulevan ammattini varjoisimmat kujat.
Pamppu, käsiraudat ja polkupyörä
Nuorena nimismiehenä Paavo M. Petäjä joutui heti alussa tekemisiin myös kaidalta polulta eksyneiden kanssa.
– Rikokset ja niiden tekijät olivat kuitenkin 1950- ja 60-luvuilla hyvin erilaisia kuin nykyään. Pääosaa pienten paikkakuntien rikostilastoissa näyttelivät kalja- ja polkupyörävarkaudet. Joskus oli joukossa myös pieni pahoinpitely ja harmiton liikennerikkomus.
Vaikka rikokset tuntuivat Petäjän mukaan nykypäivään verrattuina hyvin pieniltä, niin tutkinta oli tehokasta ja lopputulos hyvä. Nimismiespiirien vahvuuksiin kuuluivat ahkerat ja asiantuntevat paikallispoliisit.
– Niin sanotut kyläpoliisit tunsivat väkensä ja osasivat tätä kautta hyödyntää niin ihmisten vahvuudet kuin heikkoudetkin. He olivat viisaita, vanhan kansan miehiä, joiden osaavissa käsissä kansalainen tunsi olonsa turvalliseksi, varatuomari Petäjä muistelee hymyillen.
Paikallista kyläpoliisia myös arvostettiin. Paavo M. Petäjän mukaan kunnioitus poliisia kohtaan oli suuri, vaikka järjestystä valvottiin vaatimattomilla varusteilla ja lähes olemattomalla kalustolla.
– Pamppu, käsiraudat ja polkupyörä olivat kyläpoliisin virkakalusto.
Ainutlaatuisia tutkintamenetelmiä
Varatuomari Paavo M. Petäjä on toiminut uransa aikana neljän eri piirin nimismiehenä. Viimeisin virka sijoittuu Haapajärvelle, jossa hän hoiti neljän vuoden ajan nimismiehen tehtäviä. Petäjä valittiin vuonna 1972 kotikuntansa Haapajärven kunnanjohtajaksi.
– Olin Haapajärven viimeinen kunnanjohtaja ja ensimmäinen kaupunginjohtaja. Nukuin yhdessä yössä astetta arvovaltaisimpiin saappaisiin.
Hän kipparoi kotikuntaansa vuoteen 1984 saakka.
– Rehellisesti sanottuna kaupunginjohtajan paikka oli ajoittain niin tuulinen, että ajattelin selviäväni levollisimmilla yöunilla omassa lakiasiaintoimistossani, Petäjä taustoittaa hymyillen.
Kaupunginjohtaja Paavo M. Petäjää oltiin välillä jopa erottamassa virastaan.
– Halusin johtaa kaupunkia samalla tavalla kuin teollisuuslaitosta. Tulosvastuullisuus ei sopinut kaikille virkamiehille. En kuitenkaan taipunut vaikeuksien edessä. Seisoin tukevasti mielipiteitteni takana ja ajan myötä toimintatyylini sai lisäpisteitä jopa valtiovallan taholta.
Juristien kulta-aikaa
Varatuomari Paavo M. Petäjä sanoo vaihtaneensa työsaappaita oikeaan aikaan, sillä 1980-luku oli kulta-aikaa myös juristeille. Petäjän luotsaama lakitoimisto kuului maakunnan suurimpiin ja työllisti parhaimmillaan kolme juristia ja neljä sihteeriä.
– Maksuttoman oikeudenkäynnin muuttuessa, myös jutut muuttuivat. Siirryimme polkupyörävarkauksista konkursseihin. Siirto oli kannattava, sillä parhaimmillaan hoidimme jopa kuutta eri konkurssia yhtä aikaa.
Varatuomari Paavo M. Petäjän toimintakaudella myös juristin arki on muuttanut näkyvästi muotoaan. Pienet, yhden tuomarin toimistot ovat häviämässä.
– Tilalle tulee voimansa yhdistäneitä suuryrityksiä, jotka keskittävät toimintansa istuntopaikkakunnille. Istuntopaikkakunnat harvenevat entisestään ja tämä ei tule parantamaan aikakaan ihmisten oikeusturvaa.
Seitsemän vuotta eläkkeellä ollut Petäjä on hoitanut näihin päiviin saakka myös Lahden dopingskandaalin jälkipyykkiä. Tuorein on niin sanottu poliisin urkintajuttu. Tapauksessa yli 70 ihmistä, joista valtaosa oli poliiseja, sai tuomion edesmenneen Mika Myllylän kuolemansyyn urkinnasta. Petäjä avusti jutussa Myllylän omaisia.
Tytöt ovat iskussa!
Urheilupomon uransa Paavo M. Petäjä aloitti suksivoidefirma Rexin rasvamestarina. Suksien voitelun vaihtui vuonna 1972 Suomen hiihtoliiton liittovaltuustoon, josta Petäjä valittiin kaksi vuotta myöhemmin johtokunnan jäseneksi. Johtokunnassa Petäjä istui vuosina 1974–2002 ja varapuheenjohtajana 22 vuotta.
Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajaksi Paavo M. Petäjä valittiin vuonna 2000. Petäjä peri puheenjohtajaviitan Esko Aholta. Tuleviin, vuoden 2017 helmikuussa pidettäviin Lahden MM-kilpailuihin Paavo M. Petäjä aikoo osallistua näillä näkymin kotisohvaltaan.
– Vihoitteleva selkä ei anna tässä vaiheessa mahdollisuutta matkustaa paikan päälle. Mutta, jos tilanne muuttuu, olen ehdottomasti Lahdessa, Petäjä lupaa.
Suomen Hiihtoliiton kunniapuheenjohtaja seuraa edelleen tiiviisti suomalaishiihtäjien suksien luistoa.
– Nyt näyttää hyvälle, sillä erityisesti tytöt ovat kovassa iskussa! Suomalaisen maastohiihdon ykkösnimi naisissa on ehdottomasti Krista Pärmäkoski. Ja jos ampumahiihtäjä Mari Laukkanen saadaan naisten viestijoukkueeseen, niin kirkkain mitali ei ole mahdottomuus, Petäjä ennustaa.
Myös miesten puolelta löytyy Petäjän mukaan ruutia.
– Iivo Niskanen ja Matti Heikkinen ovat luottokaksikko, joilta voimme odottaa myös kisamenestystä. Iloiseksi yllättäjäksi veikkaan sen sijaan Ristomatti Hakolaa. Tämä mies saattaa parhaimmillaan sekoittaa jopa koko pakan.
Kommentoi Facebookissa