TYÖNTEKO Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy ennenaikaisesti, työntekijällä on kolmesta kuuteen kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, lupa perutaan.
Nyt voimaan tullut sääntö koskee ulkomaalaisia työntekijöitä, joilla on tilapäinen työntekijän oleskelulupa, ja joiden työsuhde päättyy kesken luvan voimassaolon. Työnantajan pitää ilmoittaa vastedes tällaisista tilanteista Maahanmuuttovirastolle.
– Tässä on yrityksille jälleen yksi uusi hallinnollinen velvoite, vaikka suunta pitäisi olla päinvastainen. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista pitäisi helpottaa, ei vaikeuttaa. Toivon, ettei tämä sääntö muodosta kynnyskysymystä yhdellekään yritykselle, joka harkitsee ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden palkkaamista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Mikäli työsuhde päättyy suunnitellusti, ilmoitusta ei tarvita. Ilmoittamatta jättämisestä on seuraamuksia – tyypillisimmin sakkorangaistus. Pulkkinen muistuttaa, että uusi laki ei koske esimerkiksi tilanteita, joissa työntekijät ovat EU-alueelta, työskentelevät opiskelijan tai tutkijan oleskeluluvalla tai kausityöntekijän luvalla, eikä myöskään lomautustilanteita.
Ulkomaalaisten työntekijöiden työllisyystilanne on heikentynyt selvästi siitä, mitä se oli kaksi vuotta sitten, kun Orpon hallitus sopi kolmen kuukauden säännöstä hallitusohjelmassaan. Huhtikuun 2025 lopussa Suomessa oli lähes 48 000 työtöntä ulkomaalaista työnhakijaa.
Erityisen huolestuttavaa on ulkomaalaisten pidempään jatkuneen työttömyyden kasvu: 3–12 kuukautta työttöminä olleiden määrä on kasvanut yli 50 prosenttia kahdessa vuodessa ja 1–2 vuotta työttömänä olleiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Samaan aikaan koko väestön osalta vastaavat kasvuprosentit ovat merkittävästi pienemmät
– Uusi maastapoistumissääntö tulee vaikuttamaan tuhansiin Suomessa asuviin ulkomaalaisiin ja heidän perheisiinsä. Se voi nostaa myös monen potentiaalisen muuttajan kynnystä tulla Suomeen – erityisesti nykyisessä epävarmassa suhdannetilanteessa, Pulkkinen sanoo.
Lakipakettiin sisältyy myös uudistus, joka laajentaa työnteko-oikeutta valtakunnallisille työvoimapula-aloille. Lista työvoimapula-aloista on kuitenkin säädetty asetuksella niin tiukaksi, että se kattaa vain harvat alat – useimmilla niistä on lisäksi tiukat kelpoisuusvaatimukset.
Keskuskauppakamarin mielestä saatavuusharkinnasta tulisi luopua kokonaan, koska se vaikeuttaa kansainvälistä rekrytointia ja Suomeen muuttamista.
Lue myös: Työllisyys laskee – mutta johtajien määrä on kasvanut reilusti
Kommentoi Facebookissa