ASUNTOKAUPPA Toukokuussa vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin 3 prosenttia vähemmän kuin toukokuussa 2016. Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat toukokuussa 5 prosenttia vuoden takaisesta. Helsingissä laskua toukokuuhun 2016 verrattuna oli 8 prosenttia, Espoossa 5 prosenttia ja Vantaalla 2 prosenttia.
Kymmenen suurimman kaupungin joukosta ainoastaan Turussa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat toukokuussa, nousu oli 9 prosenttia. Prosentuaalisesti suurinta laskua toukokuun 2017 vanhojen asuntojen kauppamäärissä nähtiin muun muassa Jyväskylässä 10 prosentin verran ja Lahdessa 11 prosenttia.
– Vaikka toukokuu oli kauppakuukautena vaisuhko, vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat koko alkuvuotta 2017 tarkasteltaessa edelleen viime vuotta korkeammalla tasolla, Huoneistokeskuksen kesäkuun alussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen sanoo.
Asuntomarkkinoiden jakautuminen näkyy kolmella tavalla: maantieteellisenä eriytymisenä, uusissa asunnoissa eri asuntotyyppien rakentamisessa sekä rakennettavien asuntojen koossa. Alueellinen polarisaatio on ollut nähtävissä asuntokaupassa jo pitkään.
– Esimerkiksi nyt toukokuussa 2017 puolet Suomessa tehdyistä kaupoista tehtiin kymmenessä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa. Kasvukeskuksissa asunnot liikkuvat, mutta syrjäisemmillä alueilla asuntojen myyntiajat voivat olla pitkät ja isoa remonttia vaativaa omakotitaloa voi olla vaikea saada myydyksi, Purhonen kertoo.
Rakennusteollisuuden kesäkuun asuntotuotantokyselyn mukaan myös uusien asuntojen rakentaminen keskittyy, sillä suunnitelluista aloituksista Helsingin seudun osuus on tänä vuonna 43 prosenttia, Tampereen osuus 12 prosenttia ja Turun osuus 9 prosenttia. Asuntotuotanto on viime vuosina keskittynyt voimakkaasti kerrostaloihin, mikä käy ilmi muun muassa Rakennusteollisuuden luvuista.
– Uusien asuntojen keskikoko on myös pienentynyt merkittävästi. Suurien neliömäärien sijaan moni asunnon ostaja toivoo keskeistä sijaintia ja hyviä palveluita. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkeat neliöhinnat asettavat ostajan näkökulmasta raamit asunnon koolle, Purhonen sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 aloitettujen asuntojen keskipinta-ala Suomessa oli vielä 91,9 neliötä, mutta 2016 enää 63,1 neliötä.
Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat toukokuussa 2017 Suomessa 3 prosenttia eli 91 €/m2 vuoden 2016 toukokuusta. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa suurin vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhintojen nousu oli noin 15 prosentin kasvulla tämän vuoden toukokuussa Espoossa, Porissa, Kuopiossa ja Turussa. Helsingissä neliöhinnat nousivat toukokuussa 7 prosenttia vuoden takaisesta ja Vantaalla puolestaan laskivat 13 prosenttia.
Kuluttajien luottamus nousi kuitenkin uuteen ennätykseensä toukokuussa. Toukokuun lukema 24,1 on mittaushistorian vuosien 1995–2017 korkein. Myös suomalaisten asunnonostoaie oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa hiukan yli pitkän ajan keskiarvon.
Kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2017 uusia asuntolainoja 1,2 miljardin euron edestä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,09 prosenttia ja laskennallinen marginaali 1,05 prosenttia. Kotitalouslainoista oli Suomen Pankin mukaan huhtikuun lopussa kulutusluottoja 14,7 miljardia euroa ja muita lainoja 16,4 miljardia euroa.
Kommentoi Facebookissa