ELÄMÄ Tilastokeskuksen tuoreen uutisen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 78,9 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,3 vuotta vuonna 2018. Poikien elinajanodote piteni edelliseen vuoteen verrattuna 0,2 vuotta ja tyttöjen 0,1 vuotta. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa.
Sukupuolten välinen ero vastasyntyneiden elinajanodotteissa oli 5,4 vuotta. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote on viimeisten 30 vuoden aikana pidentynyt jopa 8,2 vuodella ja tyttöjen 5,6 vuodella. Suurimmillaan ero oli 1970-luvun loppupuolella, jolloin se oli yhdeksän vuotta.
Viime vuonna 65-vuotiaiden miesten elinajanodote oli 18,4 vuotta ja 65-vuotiaiden naisten 21,8 vuotta. Verrattuna vuoteen 1988 on 65-vuotiaiden miesten elinajanodote pidentynyt 4,9 vuodella ja naisten vastaavasti 4,3 vuodella.
Ajanjaksolla 2016–2018 vastasyntyneiden elinajanodote oli molemmilla sukupuolilla pisin Pohjanmaalla, pojilla 80,5 vuotta ja tytöillä 85,2 vuotta. Lyhyimmät vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat puolestaan pojilla Kainuussa – 76,8 vuotta – ja tytöillä Päijät-Hämeessä sekä Etelä-Savossa, 83,4 vuotta.
Maakuntien väliset erot elinajanodotteissa olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Pohjanmaalla syntyneen pojan elinajanodote oli 3,7 vuotta pidempi kuin Kainuussa, jossa poikien elinajanodote oli lyhyin. Tytöillä vastaavasti ero maakuntien lyhyimmän ja pisimmän elinajanodotteen välillä oli 1,8 vuotta.
Miesten elinajanodote oli naisten elinajanodotetta lyhyempi kaikissa maakunnissa. Ajanjaksolla 2016–2018 sukupuolten välinen ero oli suurin Kainuussa, jossa miesten elinajanodote oli 7,4 vuotta lyhyempi kuin naisten. Keski-Pohjanmaalla sukupuolten välinen ero oli pienin, 4 vuotta.
Sekä miehillä että naisilla vastasyntyneen elinajanodote oli korkein kaupunkimaisissa kunnissa ja matalin maaseudulla. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote kaupunkimaisissa kunnissa, 78,8 vuotta, oli lähes vuoden pidempi kuin maaseutumaisten kuntien 78 vuotta. Kaupunkimaisissa kunnissa vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote oli 84,3 ja maaseutumaisissa kunnissa 84 vuotta.
Myös äidinkielen mukaan tarkasteltuna sukupuolten välillä oli eroa elinajanodotteiden pituuksissa ajanjaksolla 2016–2018. Ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien elinajanodote oli 80,9 vuotta, mikä on yli kaksi vuotta pidempi kuin äidinkielenään suomea puhuvien poikien elinajanodote 78,5 vuotta. Tytöillä ero oli samansuuntainen, mutta ei yhtä suuri. Ruotsia äidinkielenään puhuvien tyttöjen elinajanodote oli 85,1 vuotta ja suomea äidinkielenään puhuvien tyttöjen vajaan vuoden lyhyempi, 84,2 vuotta.
Pohjoismaisittain elinajanodote on 30 vuoden aikana pidentynyt eniten Suomessa, sekä naisilla että miehillä. Suomalaisnaiset ovat kirineet samalle tasolle Ruotsin ja Norjan kanssa. Vuonna 2018 kaikissa kolmessa maassa naisten elinajanodote oli reilut 84 vuotta. Suomalaismiehillä oli 1980-luvulla Pohjoismaiden lyhyin elinajanodote. Ero tanskalaismiehiin on 30 vuoden aikana pienentynyt, mutta molemmissa maissa elinajanodote oli silti vuonna 2018 noin kaksi vuotta lyhyempi kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Lue myös: Työikäisen väestön määrä vähenee rajusti – myös Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2031
Kommentoi Facebookissa