Vieras kieli jo heti ensimmäisellä luokalla? – Joka neljäs kunta kokeilee

– Kansainvälisyys ja kielitaito ovat luku- ja kirjoitustaitoon rinnastettavia tulevaisuuden perustaitoja, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

– Kansainvälisyys ja kielitaito ovat luku- ja kirjoitustaitoon rinnastettavia tulevaisuuden perustaitoja, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa. (Kuva Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia)

Koulutukseen osallistuisi jopa 69 000 peruskoululaista, 8 000 esiopetuksessa ja 7 000 lasta varhaiskasvatuksessa.

KOULUTUS Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää laajan kokeilun, joissa vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla tai jo varhaiskasvatuksessa. Samalla kielivalikoimaa monipuolistetaan.

Kokeilun erityisavustukset on myönnetty 76 kunnalle sekä 19 muulle koulutuksen järjestäjälle. Niihin osallistuisi hankesuunnitelmien mukaan jopa 69 000 peruskoululaista, 8 000 esiopetuksessa olevaa ja 7 000 lasta varhaiskasvatuksessa.

Kieltenopetuksen kärkihankkeen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia aloittaa vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla sekä lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua.  Kokeilu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelmaa.

– Kokeilulla on tarkoitus tuoda mahdollisuus varhaiseen kielen oppimiseen yhä useamman lapsen ja perheen saataville ja motivoida monipuolisiin valintoihin, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Tavoitteena on lisätä kielten tarjontaa, jotta yhä useampi lapsi valitsisi esimerkiksi ranskan, saksan, venäjän, espanjan, kiinan tai japanin ensimmäiseksi kielekseen. Kuntia kannustetaan rakentamaan alueellisia yhteistyön kokeiluita. Kokeilut yltävät myös varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ja kokeilussa on suunnitelman mukaan mukana 21 eri kieltä.

– Tutkimus ja ymmärrys varhaisen kielen oppimisen merkityksestä ja mahdollisuuksista on kasvanut. Oppimisen herkkyysiät tulisi huomioida paremmin. Kielen oppimista voidaan tuoda leikin avulla jo varhaiskasvatukseen.

Kokeiluun on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle. Kuluvalle vuodelle on käytettävissä 4,5 miljoonaa, josta noin 3,8 miljoonaa on nyt jaettu erityisavustuksina opetuksen järjestäjille. Myös opettajien täydennyskoulutukseen panostetaan, ja lisäksi tuotetaan opetuksessa hyödynnettävää materiaalia.

– Kansainvälisyys ja kielitaito ovat luku- ja kirjoitustaitoon rinnastettavia tulevaisuuden perustaitoja. Pidän tärkeänä, että koulutusjärjestelmämme antaa pohjan vahvalle kielitaidolle koko Suomessa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ensimmäisen vaiheen kokeilujen opetus alkaa elokuussa. Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankeen toinen vaihe alkaa vuonna 2018. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myös asettanut selvityshenkilön, professori Riitta Pyykön Turun yliopistosta, tekemään ehdotuksia kieltenopetuksen kehittämiseksi kaikilla koulutusasteilla.

Kommentoi Facebookissa