PRESIDENTTI Viron presidentti Kersti Kaljulaid teki ensimmäisen valtiovierailunsa Suomeen, tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta. Vierailu oli samalla presidenttien ensitapaaminen.
Kersti Kaljulaid on Viron ensimmäinen naispresidentti, joka astui virkaansa 10.10.2016. Hän tuli presidenttikisaan mukaan kompromissiehdokkaana, valintaan vaadittiin peräti kuusi äänestystä.
Sitoutumattomana ehdokkaana valittu 46-vuotias Kaljulaid työskenteli 12 viimeistä vuotta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä. Hän on naimisissa tietotekniikkainsinööri Georgi-Rene Maksimovskin kanssa, pariskunnalla on neljä lasta.
Kersti Kaljulaid puhuu viron lisäksi englantia, ranskaa, suomea, saksaa ja venäjää. Ensimmäinen puhelu Sauli Niinistön kanssa käytiin suomeksi. Mäntyniemessä keskustelunaiheina olivat muun muassa Suomen ja Viron suhteet, Itämeren turvallisuus sekä ajankohtaiset kansainväliset tapahtumat.
Kaljulaid otti esille Ukrainan, Krimin ja Syyrian tilanteen, ja niistä aiheutuneen inhimillisen hädän. Euroopan unionin olisi mahdollista langettaa Venäjälle uusia pakotteita Syyrian pommitusten johdosta.
— Suomi ja minä emme sulje pois noita pakotteita, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi.
Naton jäsenen Viron ja Suomen Venäjä-suhteissa ei nähty maiden välillä eroavuuksia kuin toimintatavoissa.
— Suomi harjoittaa Venäjän kanssa vuoropuhelua, Niinistö selvensi.
Rail Baltican rakentaminen on jo aloitettu
Mielenkiintoinen esille otettu tavallista kansalaista koskeva kysymys oli Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli. Junatunnelia Kersti Kaljulaid ei sano kuvittelevansa ilman Rail Balticaa.
— Ehkä aluksi junalla kuljetettaisiin rahtia ja myöhemmin myös matkustajia, Kaljuland totesi.
Rail Baltica on Suomessa melko tuntematon hanke, mutta Virossa siitä keskustellaan vilkkaasti. Kyseessä on Puolan, Baltian maiden sekä Suomen yhteinen hanke, jolla luotaisiin noin 1 000 kilometrin mittainen nopea ratayhteys Varsovasta Tallinnaan. Tallinnasta Helsinkiin olisi meriyhteys – ja ehkä jatkossa tunneli.
Ratayhteys tehtäisiin Euroopan Unionin tuella, mutta silti kyseessä olisi miljardiluokan hanke. Ensimmäinen osa Rail Balticasta eli 119 kilometrin mittainen yhteys Puolan ja Liettuan rajalta Kaunasiin otettiin käyttöön tasan vuosi sitten.
Viro, Latvia ja Liettua ovat sopineet jatkoyhteyden rakentamiseksi Kaunasista Tallinnaan, työ on tarkoitus aloittaa vuonna 2020. Neljässä vuodessa rakennettavan rataosuuden mitta on 728 kilometriä ja alustava kustannusarvio 3,7 miljardia euroa, josta EU:n tuki saattaa olla peräti 80 prosenttia. Puolassa eivät raiteiden rakentamistyöt ole vielä alkaneet.
Erilainen raideleveys ongelmana
Yksi konkreettisista ongelmista on se, että Puolan raideleveys 1 435 millimetriä vaihtuu Etelä-Liettuassa leveämpään rataan, Baltiassa ja Suomessa käytettävään 1 520–1 524 millimetrin leveyteen. Reitillä operoivia kansallisia rautatieyhtiöitä on neljä.
Ja se tunneli Tallinnasta Helsinkiin. Pituutta kertyisi 83 kilometriä ja viime vuonna tehdyn esiselvityksen mukaan kustannukset olisivat 9–13 miljardia euroa. Suomessa asuu nykyisin noin 70 000 virolaista, ja Virossa noin 7 000 suomalaista, joten maiden välinen matkustajaliikenne lisääntyy vuosittain.
Ei liene yllätys, että yksi kiivaimmista tunnelihankkeen vastustajista ovat Suomenlahdella liikennöivät laivayhtiöt.
Kommentoi Facebookissa