WWF suosittelee – rajuilman kaatamat puut kannattaa jättää metsään

Kuolleita kuusia ei tarvitse korjata pois, jos niitä on muodostunut alle 10 kuutiota hehtaaria kohden.

Kuolleita kuusia ei tarvitse korjata pois, jos niitä on muodostunut alle 10 kuutiota hehtaaria kohden. (Kuva Fotolia)

Laki ei edellytä kuolleiden puiden korjaamista pois kuin poikkeustapauksissa.

LUONTO Viikonloppuna Etelä-Suomen yli pyyhkinyt rajuilma kaatoi runsaasti puita. Metsiin kaatuneet puut kannattaa WWF:n mukaan pääsääntöisesti jättää korjaamatta, sillä lahopuu on erittäin arvokasta metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Kiiraksi nimetty ukkosrintama sai aikaan paljon tuhoa muun muassa kaatamalla puita sähkölinjojen ja rakennusten päälle. Samalla se tuli kuitenkin myös parantaneeksi metsien luontoarvoja.

– Vähintään 5 000 Suomen metsissä elävää lajia on riippuvaisia lahopuusta. Metsänhoidon seurauksena lahopuuta on kuitenkin 95 prosenttia aiempaa vähemmän. Tämä on johtanut satojen lajien uhanalaisuuteen, kertoo WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu.

Etelä-Suomen talousmetsissä lahopuuta on keskimäärin vain neljä kuutiota hehtaarilla, kun luonnonmetsissä sen määrä hehtaaria kohden voi olla yli 100 kuutiota. Tutkimuksissa on todettu, että monet uhanalaiset lajit tarvitsevat selvitäkseen vähintään 20 kuutiota järeää lahopuuta hehtaaria kohden. Kiiran kaatamia puita ei siis kannata korjata metsistä pois.

– Kaatuneita puita kannattaa jättää niin mökkitonttien metsiin kuin laajemmille metsäalueille. Lahopuun jättäminen metsään on yksittäisenä tekona tärkeimpiä mitä metsänomistaja voi tehdä metsänsä monimuotoisuuden parantamiseksi, WWF:n Panu Kunttu kertoo.

Jos järeitä puita on kaatunut runsaasti, metsän tarjoaminen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden METSO-toimintaohjelmaan on hyvä ratkaisu. Valtio maksaa täyden korvauksen puuston arvosta, ja pysyvästä suojelupäätöksestä saatava tulo on verovapaata. Ohjelmaan tarjottavan metsän voi pitää omassa omistuksessa tai myydä valtiolle, jolloin korvaus maksetaan myös maapohjasta. METSO-ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus.

Kiireen keskellä sekä metsäammattilaisten, että metsänomistajien on tärkeää muistaa myös turvallinen työskentely myrskytuhoalueella.

– Tuuli on kaatanut puita konkeloon ja puut ovat jännityksessä toisiaan vasten. Puissa voi olla murtumia, jotka voivat yllättäen pettää raivaustyötä tehtäessä, muistuttaa METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n työsuojelu- ja turvallisuusasioista vastaava Markku Varis.

Laki ei edellytä kuolleiden puiden korjaamista pois kuin poikkeustapauksissa. Esimerkiksi kuolleita kuusia ei tarvitse korjata pois, jos niitä on muodostunut samoihin aikoihin alle 10 kuutiota hehtaaria kohden. Sama pätee kuolleisiin mäntyihin, jos niitä on alle 20 kuutiota hehtaarilla. Kun puita vuosien kuluessa kuolee vähitellen, metsään voi jättää näitä suurempia määriä.

Laissa todetaan myös, että vaikka nämä määrät ylittyisivät, niin korjuuvelvollisuus koskee vain näiden määrien ylimenevää osuutta. Metsänomistaja ei ole velvollinen suorittamaan toimenpiteitä, jos puiden korjuu muodostuu kustannuksiltaan tai muuten kohtuuttomaksi. Lehtipuita ei lain mukaan tarvitse korjata pois metsistä missään tilanteessa.

Kommentoi Facebookissa