Yksinyrittäjät ovat koronaviruskriisin keskellä suuressa pulassa – ”Liikkeen sulkeminen merkitsee nollatuloja”

Parturi-kampaaja Sari Laitala pyrkii jatkamaan yritystoimintaansa mahdollisimman normaalisti, mutta kuitenkin kaikkien ohjeitten ja määräysten mukaan. – Pyrimme minimoimaan riskit ja toivomme, että myöskään asiakkaat eivät tule flunssaisina liikkeeseemme.

Parturi-kampaaja Sari Laitala pyrkii jatkamaan yritystoimintaansa mahdollisimman normaalisti, mutta kuitenkin kaikkien ohjeitten ja määräysten mukaan. – Pyrimme minimoimaan riskit ja toivomme, että myöskään asiakkaat eivät tule flunssaisina liikkeeseemme. (Kuva Anne Anttila)

Moni yrittäjä on jo polvillaan, ja tukea ei toistaiseksi riitä kuin pienelle osalle.

KORONAVIRUS Koronavirus iskee nyt erityisen lujaa yrittäjien kukkarolle. Luvatut helpotukset, kuten esimerkiksi luottojen koronajoustot tai vuokranmaksun lykkäämiset siirtävät ongelmia vain eteenpäin.

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottikin hiljattain yksinyrittäjätuesta, joka on suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa. Kertaluonteisen tuen suurus on 2 000 euroa. Tuen saamisen edellytyksenä on kannattava yritystoiminta ennen koronakriisiä, mutta tukea ei riitä kuin ehkä joka neljännelle yksinyrittäjälle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on kertonut, että vaikka kriisin suhteen ollaan vielä alkuvaiheessa, moni yrittäjä on kuitenkin jo polvillaan. Koronan vaikutukset heijastuvat myös kalajokisen Sari Laitalan kampaamoon sekä nurmolaista hotellia pyörittävän Heikki Kuivamäen yritystoimintaan.

Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että korona näkyy asiakasvirrassa ja sitä kautta tilinauhassa. Erityisesti hotelli- ja ravintolapuolella on jouduttu lomauttamaan koko henkilökunta sekä ajamaan yrityksen toiminta minimiin.

– Kampaamon ovet ovat vielä auki ja toivon mukaan pysyvätkin, sillä minunlaiselleni toiminimiyrittäjälle liikkeen sulkeminen merkitsee nollatuloja. Tällä alalla kun ei ole etätyön mahdollisuutta, Sari Laitala luonnehtii hiljaisena.

Koronavirus näkyy Sarin arjessa myös uusina suunnitelmina. – Myös puolisoni on yrittäjä, joten joudumme miettimään, että kumpi jää kotiin, jos Neea-tyttäremme päivähoitopaikka suljetaan.
Koronavirus näkyy Sarin arjessa myös uusina suunnitelmina. – Myös puolisoni on yrittäjä, joten joudumme miettimään, että kumpi jää kotiin, jos Neea-tyttäremme päivähoitopaikka suljetaan. (Kuva Anne Anttila)

”Hiljaiseksi vetää”

HiuStudio34:n toisena yrittäjänä toimiva Sari Laitala on erityisen huolissaan siitä, riittääkö työ- ja elinkeinoministeriön lupaamasta yksinyrittäjätuesta siivuja myös yksityisille elinkeinoharjoittajille.

– Me toiminimen alla olevat yrittäjät olemme ainakin tähän saakka olleet kaikkien tukien ulkopuolella. Hiljaiseksi vetää, jos varauskirja tyhjenee ja ovet joudutaan sulkemaan. Toimeentulo tulee puhtaasti tästä, Sari sanoo saksiaan napsutellen.

Parturi-kampaaja Sari Laitala ei ole ainoa yksinyrittäjä, sillä tällä hetkellä hänenlaisiaan yrittäjiä on peräti kaksi kolmesta. Myös Sari jakaa vuokratilojensa kulut ja vastuut yhdessä toisen toiminimiyrittäjän, Henna Hartikan kanssa.

– Kummallakin on niin sanotusti oma tuoli ja omat asiakkaat, mutta liiketilojen vuokra sekä muut juoksevat kulut hoidamme yhdessä. Tämä sopii meille, sillä kimppatoiminta pehmentää yrittämistä ja luo samalla myös omanlaisensa turvallisuuden tunteen. Varsinkin nyt nousee ammattitoverin läsnäolo suureen arvoon.

Vaikka koronakriisi nakertaa myös Sarin toimeentuloa, niin pienen Neea-tyttären äitinä hän kantaa suurinta vastuuta kuitenkin perheensä sekä asiakkaittensa terveydestä.

– Toimintamme perustuu vastuullisuuteen. Noudatamme erittäin tarkoin annettuja ohjeita ja määräyksiä, sillä mitään ei jätetä sattuman varaan. Huomioimme liikkeessämme kaiken mahdollisen, hygieniasta rajasuosituksiin saakka. Toivomme myös asiakkailta, että flunssaisena jäädään kotiin, Sari painottaa.

Tulevaisuutta Sari ei lähde edes arvuuttelemaan, mutta toivoo kuitenkin, että maailma ei pysähdy koronaan.

– Koronavirukseen on suhtauduttava vakavasti ja terveellä maalaisjärjellä. Me emme voi lakata kuitenkaan elämästä, sillä silloin loppuu myös leipä. Yrittäjänä ja äitinä vaakakupissa painaa perheen tulevaisuus, joten nyt olisi korkea aika muuttaa puheet teoiksi ja ojentaa auttava käsi myös meidän yksinyrittävien suuntaan. Kymmenen vuoden työ yrittäjänä ei saisi päättyä koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin.

Hotellialan yrittäjä Heikki Kuivamäki joutui koronan takia sulkemaan ravintolansa ja lomauttamaan työntekijänsä. – Kurjalta tuntuu, mutta jos sen verran iloa tähän ankeuteen, niin nyt on aika tehdä vaikka tarvittavia remonttihommia.
Hotellialan yrittäjä Heikki Kuivamäki joutui koronan takia sulkemaan ravintolansa ja lomauttamaan työntekijänsä. – Kurjalta tuntuu, mutta jos sen verran iloa tähän ankeuteen, niin nyt on aika tehdä vaikka tarvittavia remonttihommia. (Kuva Anne Anttila)

Epidemiavakuutus ei korvaa

Nurmossa, Finlandia Hotelli Fooninkia luotsaava Heikki ja Anne Kuivamäki pyörittävät yritystoimintaansa nyt pienellä liekillä ja ilman ulkopuolisia työntekijöitä.

– Onhan tämä erikoinen ja hyvin murheellinen tilanne. Työntekijät on lomautettu ja ravintolatoiminta keskeytetty. Ainakin muutama kuukausi mennään nyt näin, Heikki Kuivamäki huokaa.

Fooningin valot palavat kuitenkin sen verran, että majoitustoiminta pyörii Annen ja Heikin omin voimin. Viikonloput Fooninki on kuitenkin kokonaan suljettu.

– Lounasta ei kuitenkaan ole, sillä ravintola on suljettu ulkopuolisilta. Kuitenkin hotelliasukkaita pyritään palvelemaan kaikkien säädösten mukaan, vaikka tilanne elää koko ajan.

Kuivamäen pariskunta on ottanut yritykselleen kaikki mahdolliset vakuutukset, keskeytymisvakuutuksesta epidemiaturvaan saakka.

– Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että kummankin vakuutuksen kohdalla jää vain pelkkä maksamisen ilo. Epidemiavakuutus ei korvaa mitään, kun kyseistä virusta ei esiinny yksinomaan meidän hotellissa. Sen sijaan keskeytymisturvan osalta nostamme asian uudestaan pöydälle, kun ravintoloiden sulkemisesta saatiin vihdoinkin suositusten sijaan selkeä päätös.

Kuivamäen yrittäjäpari sanoo olevansa kuitenkin siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että yrityksellä on olemassa niin sanottu puskurirahasto.

– Kuulumme siihen sukupolveen, että olemme opetelleet myös säästämisen taidon. Ikinä ei ole laitettu viimeistä euroa kiertoon ja hyvänä aikana on pistetty myös sukanvarteen. Niin hassulta kuin se nyt tuntuukin, niin olen aina kutsunut säästettyjä euroja ”katastrofirahastoksi”. Nyt näille tuli selkeää käyttöä sananmukaisessa tarkoituksessa, Heikki sanoo.

Lue myös: Kaksi kolmasosaa yrityksistä aikoo lomauttaa tai irtisanoa – tilanne heikentynyt merkittävästi kahdessa viikossa

Kommentoi Facebookissa