PETOS Niin sanottujen toimitusjohtajapetosten määrä Suomessa on kasvanut kuluneena vuonna. Toimitusjohtajapetoksilla tarkoitetaan sellaisia rikoksia, joissa hyödynnetään yrityksessä tai yhdistyksessä toimivan, yleensä johtavassa asemassa olevan henkilön tietoja petoksen tekemiseksi.
– Tyypillinen toimintatapa on esimerkiksi sellainen, että rikollinen tekeytyy yrityksen toimitusjohtajaksi ja pyytää alaistaan sähköpostitse maksamaan tekaistun laskun rikollisen tilille, kertoo rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivasta poliisin Kyberrikostorjuntakeskuksesta.
Tänä vuonna poliisille on tehty 196 rikosilmoitusta epäillystä toimitusjohtajapetoksesta ja poliisin arvion mukaan yritykset ja muut rikosten kohteeksi joutuneet toimijat ovat menettäneet rikosten takia rahaa arviolta 4,2 miljoonaa euroa. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin poliisille noin 170 ja vuonna 2017 noin sata.
– Toimitusjohtajapetoksia on tehty Suomessa jo usean vuoden ajan. Aiemmin niitä on kohdistettu lähinnä suuriin ja keskikokoisiin yrityksiin, mutta viime aikoina myös erilaiset yhdistykset, kuten urheilu- ja muut harrastusseurat ovat joutuneet tällaisen toiminnan kohteiksi, Leponen sanoo.
Yhdistyksiin ja yrityksiin kohdistuvien petosten yleistymisen vuoksi poliisi kehottaa rahaliikennettä hoitavia henkilöitä erityiseen valppauteen laskuja maksettaessa. Huijausyritykset ovat usein erittäin taidokkaasti tehtyjä ja tekaistujen laskujen erottaminen aidoista laskuista vaatii huolellisuutta.
– Erityispiirteitä huijaussähköposteissa ovat esimerkiksi kiire ja poikkeuksellisen suuri summa. Tyypillistä on myös se, että lähettäjä kertoo olevansa tavoittamattomissa ja toivoo, ettei häneen oteta yhteyttä laskuun liittyen, kuvaa rikoskomisario Matti Airaksinen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta.
Rikollisille yhdistyksiin kohdistuvat petokset eivät ole yleensä niin tuottoisia kuin yrityksiin kohdistuvat, mutta niiden aikaansaama vahinko yhdistykselle voi olla merkittävä.
– Jos esimerkiksi yhdistyksen jäsenistölle lähtee huijauslasku yhdistyksen nimissä, niin koko jäsenrekisteri ja jäsenten henkilötiedot ovat herkästi tietoturvaloukkauksen kohteena. Tilanne voi olla vastuussa oleville hyvinkin raskas ja pienemmän yhdistyksen koko toiminta voi vaarantua, Airaksinen kertoo.
Verkkorikosten uhriksi joutumista estävät parhaiten tietoturvallisuuden perustaidot sekä terve epäilys. On viisasta epäillä tuntemattomilta tahoilta verkon kautta tulevia yhteydenottoja, viimeistään siinä vaiheessa, kun niihin liittyy raha.
– Huijauksiin pätee erinomaisesti toteamus siitä, että mikä vaikuttaa olevan liian hyvää ollakseen totta, ei yleensä ole totta, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta sanoo.
Petosrikosten määrä oli tammi-kesäkuussa 2019 kasvanut 8,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Nettipetosten osuus kaikista petoksista on suuresti kasvun perustana, mikä kertoo lisääntyneestä netin käytöstä ja rikollisten mielenkiinnosta suomalaisia netin käyttäjiä kohtaan.
– Netissä vaanivat edelleen virtuaalivaluutta- ja sijoitushuijarit, valheelliset nettirakkaat, tietojenkalastelijat, lasku- sekä kaikenlaiset kaupankäyntipetosrikoksiin pyrkivät rikolliset. Rikolliset kehittävät uusia ja sisällöltään vaikeammin havaittavia tekotapoja sitä mukaan, kun aikaisemmat tekotavat eivät enää tuota heille rikoshyötyä, Aho sanoo.
Myös tuntemattomien lupaamat perinnöt ovat satua eikä niistä pyydettäviin kustannuksiin koskaan kannata ryhtyä. Toisinaan rikoksen uhrilla saattaa olla epäilyksiä, mutta vetovoimana toimii huijarin vakuuttavuus, rahan houkuttavuus tai voimakas ihastus.
– Ulkomailta käsin tehdyissä rikoksissa sekä tekijät että rahat jäävät yleensä kateisiin. Kotimaassa tehdyissä nettipetoksissa tekijät usein selviävät, mutta rahoja harvemmin saa takaisin. Aina kun epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi, olisi asiasta ilmoitettava poliisille, Aho korostaa.
Lue myös: ”Hollywood-tähti” perusti orpokotia Afrikkaan – suomalaisnainen lainasi 150 000 euroa huijarille
Kommentoi Facebookissa