MASENNUS Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten molempien vanhempien masennusoireet vaikuttivat lapseen kahden vuoden ja viiden vuoden iässä. Isän masennusoireet vaikuttivat lapsen tunne-elämän ongelmiin vain, jos äitikin oli masentunut.
Äidin oireilu vaikutti lapseen silloinkin, kun isä ei ollut masentunut. Tutkimuksen mukaan äidin lievemmätkin pitkäkestoiset masennusoireet liittyvät pikkulapsen tunne-elämän ongelmiin, kuten ylivilkkauteen, aggressiivisuuteen tai ahdistukseen.
Kohtalaista masennusoireilua esiintyi yli 20 prosentilla vanhemmista. Vakavampaa oireilua oli alle 9 prosentilla äideistä ja noin 2,5 prosentilla isistä.
– Vanhempien raskauden aikainen ja raskauden jälkeinen masennus ei kosketa vain masennuksesta kärsivää, vaan sillä on kauaskantoisia vaikutuksia vastasyntyneen hyvinvointiin. Lievätkin masennusoireet on tärkeää tunnistaa ja tarjota vanhemmille tukea mahdollisimman varhain, tarvittaessa jo raskausaikana, sanoo vieraileva tutkija Johanna Pietikäinen THL:stä.
Perheissä äitien masennuksella keskeinen rooli lapsen hyvinvoinnin kannalta.
– Suomessa neuvolajärjestelmä toimii hyvin, mutta äitien masennusoireisiin pitäisi kiinnittää huomioita pidempään: raskausajasta ainakin vauvavuoden loppuun, Pietikäinen jatkaa.
Toisen vanhemman masennus on mahdollinen riskitekijä myös toisen vanhemman masennukselle. Lisäksi sekä äitien että isien masennusoireet ovat varsin pitkäkestoisia: ne voivat alkaa jo loppuraskauden aikana ja jatkua lapsen toiseen ikävuoteen saakka.
– Molempien vanhempien mielen hyvinvointia olisi tärkeä seurata raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen, ja toisen vanhemman masennusoireilusta pitäisi seurata toisenkin vanhemman masennusoireilun selvittäminen. Isien psyykkistä huonovointisuutta ei kuitenkaan välttämättä tavoiteta esimerkiksi neuvoloiden masennuskyselyillä, Pietikäinen toteaa.
Masennuksen pitkäkestoisuus viittaa siihen, että masennusta on voinut esiintyä jo ennen raskautta. Aiempi masennus olikin yksi keskeisistä riskitekijöistä kohtalaiselle tai vakavammalle masennusoireilulle. Muita merkittäviä riskitekijöitä olivat raskaudenaikainen unettomuus, stressi, ahdistuneisuus sekä huono perheilmapiiri. Nämä selkeimpinä esiin nousevat riskitekijät olivat yhteisiä sekä äidin että isän masennuksen ennustajina.
Tutkimukset ovat osa THL:n ja Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Lapsen uni ja terveys -tutkimusta, jossa on seurattu yli 1600 odottavaa perhettä raskauden loppuvaiheesta aina lapsen viidenteen ikävuoteen asti. Aineisto on kerätty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta vuosina 2011–2017.
Kommentoi Facebookissa