LUONTO Toista kertaa järjestettävä puunhalausviikko muistuttaa viherympäristöjen merkityksestä. Tempaus kannustaa ihmisiä halaamaan puuta ja osoittamaan siten arvostuksensa lähiviheralueita kohtaan. Puunhalausviikkoa vietetään 21.–27.8.2017.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Viherympäristöliitto kannustaa halaamaan myös ”satavuotiaita” puuvanhuksia. Puut ovat maapallon pitkäikäisimpiä olentoja. Kotimaisista puulajeista pitkäikäisiä ovat muun muassa männyt, katajat, marjakuuset, lehtikuuset ja tammet. Suomen vanhimman puun arvellaan olevan Lapissa kasvavan 800-vuotiaan männyn.
Mutta mistä tunnistaa vanhan puun? Luonnonvarakeskuksen tutkija Eeva-Maria Tuhkanen kokosi yleisimmät vinkit puuvanhusten tunnistamiseen.
– Vanhat puut ovat yleensä isoja, koska niillä on ollut aikaa kasvaa. Kalliolla kasvava pieni männynkäkkyrä voi olla vaikkapa 100 vuotta vanha. Se on kasvanut hyvin hitaasti karulla kasvupaikalla, Tuhkanen neuvoo.
Monilla puulajeilla vanhan puun kaarna on paksumpi ja uurteisempi kuin nuoren puun sileämpi ja ohuempi kuori. Jollei puun koko tai rungon kaarna paljasta puun olevan vanha, niin latvuksen muoto saattaa paljastaa puun iän.
– Nuoret puut kasvavat usein villisti ja vapaasti, mutta vanhemmalla puulla latvus saattaa olla säntillisesti lajille tyypillisen muotoinen, ilman että sitä on leikattu.
Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Puiden halaaminen on Viherympäristöliiton mielestä myös oiva tapa juhlistaa Suomen luonnon päivää lauantaina 26.8.2017. Voit jakaa halauksesi somessa tunnisteella #puunhalausviikko.
Kommentoi Facebookissa