OIKEUS Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eli EIT antoi tällä viikolla tuomion, jonka mukaan Suomi oli loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapautta koskevaa artiklaa.
Nainen oli vuonna 2009 tuomittu Helsingin käräjäoikeudessa kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen, kun hän oli lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa käymässään puhelinkeskustelussa esittänyt huolensa siitä, että vuonna 2004 syntyneen lapsen isä olisi käyttänyt tätä seksuaalisesti hyväksi.
Vuonna 1971 syntynyt nainen oli kertonut epäilevänsä tuolloin alle kolmevuotiaan tyttärensä seksuaalista hyväksikäyttöä riidellessään lapsen isän kanssa huoltamisasioista ja tapaamisoikeudesta. Poliisi tutki väitteet, mutta ei löytänyt mitään näyttöä rikoksesta.
Tämä ei riittänyt äidille, vaan tutkinnan jälkeen äiti kertoi puhelimessa sosiaalityöntekijälle epäilevänsä isää yhä lapsen hyväksikäytöstä. Poliisi tutki asian jälleen, ilman näyttöä rikoksesta. Nyt isä teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
Sakot muuttuivat korvauksiksi
Äiti tuomittiin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Vahvimpana perusteena oli puhelu, jonka äiti kävi ensimmäisen poliisitutkinnan jälkeen. Oikeuden mukaan äidillä ei ollut enää tuolloin esittää vahvoja perusteita väitteelleen. Tuomioksi tuli 45 päiväsakkoa eli 630 euroa.
Tuomioistuimet katsoivat, ettei merkitystä ollut sillä, että huolenilmaus tehtiin viranomaiselle, jolla oli salassapitovelvollisuus. Nainen oli myös tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia ja korvaamaan oikeudenkäyntikuluja.
Äiti katsoi tuomion loukkaavan sananvapauttaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin olikin yhtä mieltä äidin kanssa siitä, että hänen sananvapauteensa oli puututtu ja ettei asiassa suoritetussa harkinnassa oltu saavutettu kohtuullista tasapainoa eri intressien kesken.
EIT määräsi Suomen valtion korvaamaan äidille maksettavina vahingonkorvauksina 8 001,96 euroa, kohtuullisena hyvityksenä 5 000 euroa sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 6 000 euroa.
Lapsilla erityinen oikeus
EIT toteaa, että punnittaessa tarvetta suojella lasta hänen oman vanhempansa tekemältä hyväksikäytöltä sekä tarvetta suojella vanhempia perusteettomilta syytöksiltä, lapsilla ja muilla haavoittuvassa asemassa olevilla on erityinen oikeus valtion suojeluun.
Hyvässä uskossa lapsen edun mukaisesti toimivan henkilön ei tarvitse pelätä rikosoikeudellisia seuraamuksia kertoessaan huolestaan terveys- tai sosiaaliviranomaisille. Suomessa on aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistuksiin, jos väitteitä on levitetty yleiseen tietoon.
Perusteettomia syytöksiä käytetään valitettavan usein avioerotilanteissa ja huoltajuusriidoissa. Niiden tutkiminen on vaikeaa ja kestää pitkään. Vaikka väitteet lopulta kumottaisiin, on saattanut kulua vuosia ja lapsi vieraantunut vanhemmastaan.
Tässä tapauksessa isä oli nostanut uuden huoltajuuskanteen ja voittanut sen. Oikeus oli määrännyt tytön asumaan isänsä kanssa.
Kommentoi Facebookissa