TURVAPAIKANHAKIJAT Eduskunta hyväksyi ennen lomille lähtöään lakiesityksen, joka mahdollistaa yhä lasten säilöönoton. Ulkomaalaislain turvaamistoimia koskevan lakihankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli kieltää alaikäisten säilöönotto ja kehittää sille vaihtoehtoja. Hallitus ja osa oppositiopuolueista päätyi kuitenkin toiseen ratkaisuun.
Uutena turvaamistoimena hyväksyttiin asumisvelvollisuus, jota voidaan käyttää säilöönoton sijaan esimerkiksi ulkomaalaisen maassa olon selvittämiseksi tai maasta poistamisen turvaamiseksi. Asumisvelvollisuuden nojalla ulkomaalainen voidaan määrätä asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan keskukseen yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa.
Myös alaikäinen voidaan jatkossa määrätä asumisvelvollisuuteen yhteensä kahdeksi viikoksi. Lapsi ei sinä aikana saa poistua vastaanottokeskuksen alueelta.
– Vastustamme lasten säilöönottoa, koska sen on todettu olevan lapselle haitallista. Säilöönoton ei koskaan voida katsota olevan lapsen edun mukaista, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.
Edellinen eduskunta kielsi vuonna 2014 alle 15-vuotiaiden yksin maahan saapuneiden lasten säilöönoton, mutta 15–17-vuotiaiden alaikäisten säilöönotto sai jatkua. Silloinen hallitus totesi, että tavoitteena on laajentaa säilöönottokielto koskemaan kaikkia maasta poistettavia yksin tulleita lapsia ja kehittää säilöönotolle vaihtoehtoisia turvaamistoimia.
Ulkomaalaislain muutoksia koskevassa äänestyksessä eduskunnassa joulukuussa 2016 ainoastaan vihreät, vasemmistoliitto ja RKP äänestivät ehdotusta vastaan. Edellisistä hallituspuolueista kokoomus, sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit äänestivät lain puolesta.
Suomeen tuli viime vuonna ilman huoltajaa hieman yli 3 000 alaikäiseksi ilmoittautunutta turvapaikanhakijaa. Mahdollisista väärän iän antaneista alaikäisistä tutkittiin 149 henkilöä. Ikäarviotesteihin valituista 92 henkilöä eli 62 prosenttia oli Maahanmuuttoviraston mukaan täysi-ikäisiä. Tutkituista 41 henkilöä eli 28 prosenttia oli alaikäisiä, sen lisäksi 16 henkilön ikä jäi tutkimuksissa epäselväksi, jolloin asia ratkaistiin heidän edukseen.
Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea antoi Suomelle vuonna 2015 suosituksen, että lasten säilöönotto tulisi kokonaan kieltää. YK:n kidutuksenvastainen erityisraportoija Juan Méndez on todennut, että lasten säilöönoton ei voida katsoa olevan perusteltua tai oikeasuhtaista ainoastaan maahanmuutosta johtuvista syistä.
Maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi joulukuussa myös toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Suunnitelman mukaan hallitus selvittää muun muassa, voitaisiinko pakkokeinoja käyttää paperittomiin eli ihmisiin, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa. Pakkokeinoja ovat esimerkiksi pidättäminen, vangitseminen, kotietsintä ja salaiset pakkokeinot, kuten telekuuntelu. Nyt näitä pakkokeinoja voidaan yleisesti käyttää ainoastaan, mikäli teko ja siitä seuraava rangaistus on riittävän vakava.
Paperittomien määrän arvioidaan kasvavan Suomessa muuttuneen lainsäädännön ja tiukentuneen turvapaikkalinjan vuoksi. Ministeriryhmä ehdottaa ilmiön kitkemiseksi muun muassa ulkomaalaisten lisättyä valvontaa ja paperittomien ohjaamista palautusjärjestelmän piiriin heidän hakeutuessaan peruspalveluiden, kuten välttämättömän terveydenhoidon piiriin. Lisäksi viranomaiset aikovat tarvittaessa myös ryhtyä toimenpiteisiin kouluissa ja korkeakouluissa.
Kommentoi Facebookissa