Nyt puhuu Joulupukki – ”Kiusaamiseen on puututtava!”

JOULUPUKKI Ovi aukeaa ja iloisesti hymyilevä palvelijatonttu toivottaa tulijan tervetulleeksi Joulupukin kammariin. Uskoni joulupukkiin joutui katkolle rippikouluiän rajamailla, joten en tiedä mitä ajatella edessäni istuvasta punanutusta.

Kerään kuitenkin rohkeuteni ja ehdotan, että voisin istahtaa pukin syliin. Joulupukki luo tulijaan hämmentyneen katseen, tekee nopean tilannearvion ja ojentaa kätensä ystävälliseen tervehdykseen.

– Reumatismi vaivaa ja polvet ovat kesän jäljiltä hieman heikossa kunnossa, joten tohtoritonttu kielsi ylipainavien kuormien kuljettamisen, joulupukki perustelee hymyillen ja pyytää istumaan viereensä.

Rovaniemen napapiirillä asuva Joulupukki on vuosisatojen saatossa ehtinyt tavata monenlaisia ihmisiä, monesta maasta ja monista eri kulttuureista. Pitkiä, pätkiä, ujoja ja iloisia. Venäläisiä, kiinalaisia ja savolaisia. Joukkoon mahtuu muutama lappilainenkin.

Ikä, sukupuoli ja sosiaalinen asema ovat joulupukille merkityksettömiä, sillä sanoma kaikille on sama.

– Haluan koskettaa ihmisten elämää. Antaa heille elämyksiä ja hetken irtiottoja arjesta. Minun rinnallani kaikki ovat samanlaisia, Joulupukki muistuttaa hymyillen.

Vallanhimo on lisääntynyt

Vaikka joulupukki on tottunut tapaamaan vain kilttejä ihmisiä, niin viestit nykypäivän elämänmenosta ovat kulkeutuneet myös Joulupukin pajaan.

– Olen syvästi huolissani ihmisten yksinäisyydestä. Myös ahneus, vallanhimo sekä välinpitämättömyys ovat nostaneet viime vuosina päätään.

Suurta pahan olon tunnetta Joulupukissa herättää myös lisääntynyt kiusaaminen.

– Tämä on ilmiö, jota harjoitetaan niin kouluissa, kerhoissa kuin työpaikoillakin. Myös kiusaaminen muoto on muuttunut. Enää ei olla pikkutuhmia, vaan oikeita ilkimyksiä.

– Fyysisen väkivallan lisäksi aseena käytetään myös henkistä väkivaltaa. Mutta, olipa kiusaamisen muoto mikä tahansa, niin siihen on puututtava.

Joulupukin kammarissa on kuitenkin levollinen tunnelma, vaikka edessä on vuoden kiireellisin ajan jakso. Pöydällä köllöttelevä kirjepino viestii, että punanutun vierailua odotetaan jälleen moneen kotiin, ympäri maailman.

Tähtitaivaan hurjapää

Huomiota herättävin kirje on tullut Skotlannista, jossa kymmenenvuotias tyttö on huolissaan pukin terveydentilasta. Huolellisesti laaditussa kirjeessä pikkutyttö toivoo Joulupukin muistavan syödä terveellisesti ja pitävän jalat lämpimänä.

– Kirjeen sisältö on todella koskettava. Pikkuneiti kysyy suoraan, että mitä tapahtuu, jos Joulupukki kuolee? Kirjuritontut lähettivät pyynnöstäni vastauksen, jossa kerroin joulupukin elävän niin kauan, kun lapset uskovat unelmiin, satuihin ja satumaailman ihmeellisyyksiin, Joulupukki paljastaa.

Ei ihme, että lapset ovat huolissaan joulupukin hyvinvoinnista, sillä Korvatunturin kasvatti ei ole enää poikanen.

– Ikä on tarkoin varjeltu salaisuus, mutta poroajokortissani oleva numerosarja paljastaa, että syntymästäni on kulunut jo monta joulua.

Joulupukin ikää on jouduttu pohtimaan myös tuomaritonttujen keskuudessa.

– Jouduin nimittäin viime jouluna revontuliratsiaan. Lensimme Petterin kanssa pari poronkusemaa liian lujaa ja sakothan siitä napsahti.

Liikkuva komisariotonttu kutsui punanutun myöhemmin puhutteluunsa, sillä pukki oli sadan joulun sisällä kiitänyt jo kolmet rapsut ja myös poroajokortti oli vanhentunut.

– Jouduin Petterin kanssa uusintakokeeseen, mutta korkean paikan leirillä suoritettu liukkaan kelin harjoitus meni silmukoiden takia pieleen. Kortti on hieman katkolla, mutta komisariotontun luvalla saan jakaa lahjat, jos pysyn tutulla revontulireitillä, Joulupukki paljastaa.

Joulupukin ensirakkaus

Joulupukki ja Petteri Punakuono ovat kommelluksistaan huolimatta aloittaneet lahjarekensä pakkaamisen hyvissä ajoin. Apuna valmisteluissa ovat luonnollisesti olleet satapäinen tonttuarmeija sekä Petterin lentokoulusta valmistuneet pilottiporot.

Unohtaa ei sovi myöskään Joulupukin rakasta Joulumuoria, joka pitää huolen muonituksesta ja siitä, että Joulupukki istahtaa rekeensä nuttu puhtaana, parta kammattuna ja silmälasit pestynä.

– Kyseessä on ensirakkauteni. Olemme tunteneet toisemme jo ennen kuin ensimmäiset tunturit Lapin erämaassa muodostuivat. Tapasimme eräissä talventaika-juhlissa, jossa tuleva muorini valittiin Miss Joulupalloksi. Pyysin illan päätteeksi revontuliajelulle ja siitä lähtien olemme pitäneet tossut saman sängyn alla, Joulupukki selvittää herkistyneenä.

Rakkaus Joulumuoriin antaa vastauksen myös punanutun pulleaan vatsaan.

– Olen kaikkiruokainen, mutta maailman paras herkku on tietenkin Joulumuorin salaisella reseptillä valmistama joulupuuro. Paljastan sen verran, että yksi tärkeimmistä aineosista on ”mihin-minä-pistin-sen”-mausteen.

Vaikka Joulupukki sanoo vaalivansa perinteitä, niin muutamissa asioissa nykyaika on saanut koukutettua myös punanutun mukaansa.

– Olen kiinnostunut tietotekniikasta. Osallistuin viime kesänä Nörttitontun vetämille ”mikä on tämä härveli”-kursseille. Parranpärinästä huolimatta alkeet on suoritettu ja seuraavaksi aion osallistua jatkokursseille, jossa pääteema pyörii hyvin tärkeällä osa-alueella. Opettelemme aukaisemaan koneen, Joulupukki kertoo innostuneena.

Tietotekniikan ohella Korvatunturin kasvatti on innostunut kasvattamaan myös Joulumuorin talouskassaa.

– Meillä on Petterin ja parin huuhtojatontun kanssa yhteinen kultavaltaus. Sen verran on hippuja napsahtanut vaskoolin pohjalle, että muori sai viime jouluna yönuttuunsa kultaiset napit, Joulupukki kehaisee ylpeänä.

Rauhaa ja rakkautta

Maailman odotetuin jouluvieras ei pidä ääntään sivistystasostaan, vaikka meriittilistalla on sekä pituutta että painoarvoa. Aikoinaan nuorten pukkien kiertokoulua käynyt punanuttu osaa likimain neljääkymmentä eri kieltä, joista haasteellisimmat ovat afrikka, kiina sekä poron- ja majavankieli.

Joulupukin erityistaitoihin lukeutuu myös kirjallisuus.

– Olen hieman huono päättämään enkä tiedä mistä aloittaa, joten luen pariakymmentä kirjaa yhtä aikaa.

Aattoon valmistautuminen on työtä ilman iltapäivätorkkuja.

– Puurolla ja piparkakuilla pääsee pitkälle, mutta hymyenergian voimin pysyy reki suorassa ja nuttu kasassa, Joulupukki tietää kertoa.

Stressi, kiire ja yleinen ajanpuute ei ole tuntematon käsite myöskään pukinpajassa. Yleisin lahjatoive on aika.

– Tänä jouluna otamme käyttöön ylimääräisen porovaljakon, jonka rekeen lastaustontut kantavat junaratojen, nukkekotien ja villamyssyjen lisäksi myös aikaa, rauhaa, rakkautta ja hyvää tahtoa.

Hyvänmielen tontut ovat tehneet myös ison kasan erityispaketteja, jotka sisältävät kiireettömyyden lisäksi myös aitoa välittämistä.

– Ja kiitos suukosta sekä sulaneesta suklaapatukasta. Tällaista lahjaa en ole aikaisemmin saanutkaan, Joulupukki hymähtää hämmentyneenä ja toivottaa Päivän Lehden lukijoille hyvää ja lämmintä joulumieltä.

• Lähde Salokorpi Sinikka: ”Joulupukin Aapinen”