Asumiskustannusten erot kuntien välillä jopa satoja euroja vuodessa – kalleinta Kemiönsaaressa, huokeinta Kempeleessä

Kalleimman ja huokeimman kunnan välillä eroa omakotiasujan kustannuksissa on nyt 1 660 euroa.

Kalleimman ja huokeimman kunnan välillä eroa omakotiasujan kustannuksissa on nyt 1 660 euroa. (Kuva Fotolia)

Lämmityssähkö haukkaa yli puolet kustannuksista, myös kiinteistöverossa ja vesimaksuissa on suuria eroja.

ASUMINEN Asumiskustannusten erot kuntien välillä ovat entisestään kasvussa. Kalleimman ja huokeimman kunnan välillä eroa on nyt 1 660 euroa, kun viime vuonna kuilu oli noin 1 500 euroa. Kalleimman kunnan paikkaa pitää yhä Kemiönsaari, jossa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa lähes 4 900 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä selviää 3 200 eurolla.

Omakotiliiton teettämän tutkimuksen mukaan kalleimmat kunnat ovat Kemiönsaaren jälkeen Parainen, Sastamala, Leppävirta, Raisio ja Järvenpää. Kalleimpien kuntien kärkikymmenikkö on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna. Uusina kuntina kymmenen kalleimman kunnan listalle nousivat Leppävirta, Lieto ja Savonlinna. Maakunnista kallein asua on Pohjois-Savo.

Edullisinta asuminen on Kempeleen ohella Pietarsaaressa, Kokkolassa, Kittilässä, Seinäjoella ja Keminmaassa. Uusina kymmenen halvimman kunnan listalle nousivat Turku, Kerava ja Vantaa. Listalta tippuivat Rauma, Tornio ja Pori.

Omakotitaloasujan lasku kasvoi vuodessa keskimäärin 125 euroa, osassa kunnista jopa satoja euroja. Eniten nousua on Sastamalassa, jossa rahapussiin tulee lähes 300 euron lovi. Kustannuksia ovat nostaneet erityisesti sähköyhtiöiden tekemät siirtomaksujen korotukset, mutta kunnissa, joissa asumiskustannusten nousut ovat suurimpia, myös kiinteistöveroa, vesimaksuja tai jätehuollon maksuja on korotettu.

– Asumiskustannusten nousu on saatava kuriin. Kolmessa vuodessa asumiskustannukset ovat nousseet rivakkaa tahtia, keskimäärin 11 prosenttia. Yksittäisiä maksujen korotuksia tehdessä tulee ottaa huomioon myös asumiskustannusten nousun kokonaisvaikutus, painottaa liiton puheenjohtaja Ari Rehnfors.

Lämmityssähkö haukkaa yli puolet asumiskustannuksista, ja erot kokonaiskustannuksissa juontuvatkin etupäässä sähkölämmityskustannusten eroista. Kalleimmillaan lämmittäjä joutuu maksamaan 2 475 euroa Pohjois-Savon kunnissa Leppävirralla, Iisalmessa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä sekä lisäksi Pieksämäellä. Kaikkein halvimmalla lämmittäjä pääsee Seinäjoella, jossa lämmitys maksaa vuosittain 1 664 euroa – eroa on siis yli 800 euroa.

Eroa lämmityskustannuksissa voi olla jopa 800 euroa vuodessa.
Eroa lämmityskustannuksissa voi olla jopa 800 euroa vuodessa. (Kuva Fotolia)

Lämmityskustannuksiin sisältyvässä sähkönsiirtomaksussa on suuria paikallisia eroja, ja tätä osuutta asukas ei pysty kilpailuttamaan. Kallein sähkönsiirtomaksu lämmityksen osalta on viime vuoden tapaan Kajaanissa ja Kuhmossa, lähes 977 euroa, ja myös vuodessa tapahtunut nousu on huomattava, yli 60 euroa. Edullisin siirtohinta puolestaan löytyy Rovaniemeltä, 391 euroa, missä hinta on pysynyt samana. Eroa on siis jopa 585 euroa vuodessa.

– Monopoliasemassa olevien jakeluverkkoyhtiöiden sallittua tuottoprosenttia tulee alentaa nykyisestä. Nykyinen yli kuuden prosentin tuotto ei yhteiskunnan nykyisten nollakorkojen tilanteessa ole missään nimessä hyväksyttävä. Verkkoyhtiöiden ydintehtävänä on oltava sähkön toimittaminen asiakkaille eikä voiton tuottaminen omistajatahoille tai pääomasijoittajille, vaatii Ari Rehnfors.

Myös kiinteistöveron ja vesimaksujen suuruudessa on merkittäviä eroja. Espoossa selvityksen keskimääräisessä 120 m2:n esimerkkiomakotitalossa kiinteistövero on 808 euroa, kun se halvimmillaan Keuruulla ja Kemiönsaarella on 175 euroa − eroa on siis 633 euroa.

Kiinteistöverotuksen uudistusta valmistellaan parhaillaan. Omakotiliitto painottaa, että uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin veronkorotuksiin, kiinteistöverolle tulee olla katto ja ikääntyneille pienituloisille pitää kehittää kiinteistöveron leikkausmekanismi, joka mahdollistaa omassa kodissa asumisen. Kunnille on myös annettava mahdollisuus periä pienempää veroa kuin laki nykyään sallii.

Vesimaksuissakin erot ovat muhkeita, lähes 850 euroa vuodessa. Kalleinta vesi – vesi, jätevesi ja hulevesi – on viime vuoden tapaan Kemiönsaaressa, jossa tyyppiomakotitalossa siihen kuluu 1 369 euroa, kun Kempeleessä vedenkäyttäjä selviää 523 eurolla. Vesimaksut muodostavat noin viidesosan asumiskustannuksista.

Tutkimus tehtiin neljättä kertaa, ja se kattaa 100 kuntaa, jotka edustavat jo 83 prosenttia Suomen asukasluvusta. Osasta kunnista tietoa on neljän vuoden ajalta. Kunta- ja aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.

Lue myös: Vuokrat nousivat eniten pääkaupunkiseudulla ja Turussa – Helsingissä maan korkein vuokrataso

Kommentoi Facebookissa