TERVEYS Bakteereita infektoivien ja tappavien virusten, bakteriofagien – faagien – käyttöä tartuntatautien torjunnassa on ryhdytty tutkimaan uudella innolla sen jälkeen, kun antibioottiresistenssistä on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Jokainen bakteriofagi infektoi vain muutamaa bakteerilajia tai -kantaa, joten ne ovat varsinaisia täsmäaseita bakteerien aiheuttamien sairauksien torjunnassa.
Bakteriofageja ja faagiterapiaa jo pitkään tutkinut professori Mikael Skurnik Helsingin yliopistosta on yhteistyössä eteläkorealaisen Seoul National Universityn tutkijoiden kanssa selvittänyt, voisiko faageja hyödyntää myös elintarvikkeiden välityksellä leviävien bakteereiden hävittämisessä ja ruokamyrkytysten ehkäisemisessä.
Tutkijoiden kohteena oli Yersinia enterocolitica -bakteeri, joka on yersinioosin ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja. Tauti tarttuu yleensä raa’asta tai huonosti kypsennetystä sianlihasta. Myös maito voi olla tartunnan lähde, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa. Tartunta voi välittyä ihmiseen myös keittiötyövälineistä, joilla saastuneita elintarvikkeita on käsitelty.
Yersinioosin oireita ovat kuume, kova vatsakipu ja ripuli. Oireet voivat kestää jopa kolme viikkoa. Joskus sairauden jälkitautina ilmaantuu jopa viikkoja kestävä niveltulehdus. Yersinioosia esiintyy kaikkialla maailmassa; Suomessa siihen sairastuu vuosittain 500–700 ihmistä.
Tutkijat tunnistivat neljä bakteriofagia, jotka infektoivat kyseistä bakteeria. Näistä tehokkaimmaksi osoittautunut valittiin työkaluksi tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen, jossa arvioitiin faagin tehoa bakteerin saastuttamien elintarvikkeiden sekä työvälineiden puhdistamisessa.
– Otimme tarkastelun kohteeksi ne elintarvikkeet, joiden välityksellä tartunta yleisimmin tapahtuu sekä ne välineet, joilla näitä elintarvikkeita normaalisti keittiöissä käsitellään, Skurnik kertoo.
Bakteeria istutettiin tavanomaisiin marketeissa myytäviin tuotteisiin: raakaan sianlihaan, valmiiksi grillattuun sianlihaan ja maitoon. Tämän jälkeen saastutetut elintarvikkeet saivat faagikäsittelyn ja bakteerien sekä faagien lukumäärää näytteissä seurattiin kolme vuorokautta.
– Faagikäsittely ehkäisi tehokkaasti bakteerin lisääntymisen elintarvikkeissa, ja faagien lukumäärä elintarvikkeissa kasvoi osoittaen, että faagit infektoivat bakteereita ja lisääntyvät niissä myös jääkaappilämpötilassa, Skurnik toteaa.
Seuraavaksi tutkijat istuttivat bakteeria ja faagia keittiötyövälineisiin, puisiin ja muovisiin leikkuulautoihin, veitsiin ja suojakäsineisiin. Niiden pinnalla olevien bakteerien ja faagien lukumääriä seurattiin kahden tunnin ajan. Myös tässä tapauksessa faagit ehkäisivät tehokkaasti bakteerien kasvua.
Skurnikin tietämän mukaan vastaavanlaista tutkimusta faagien käytöstä elintarvikkeiden käsittelyssä ei ole tehty missään aikaisemmin. Aivan uusi idea elintarvikkeiden faagikäsittely ei silti ole. Yhdysvalloissa on jo markkinoilla faagituote, jota suihkutetaan raakojen elintarvikkeiden pinnalle Listeria-bakteerien torjumiseksi. Kenties tulevaisuudessa faagipuhdistus onkin rutiinia tiettyjen elintarvikkeiden käsittelyssä.
– Voitaisiin käyttää faagisekoitusta, joka tehoaa useisiin eri bakteereihin, esimerkiksi salmonelloihin ja kampylobakteereihin sekä muihin tavallisiin ruokamyrkytyksiä aiheuttaviin suolistobakteereihin. Faagiseosta voitaisiin antaa myös ehkäisevästi tuotantoeläimille vaikkapa juomaveteen sekoitettuna, Skurnik pohtii.
Kommentoi Facebookissa