TERVEYS Alakouluikäisten poikien ADHD-lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistynyt selvästi viime vuosina. Kelan rekisteritietojen mukaan vuonna 2025 lääkkeitä käytti 11 prosenttia alakouluikäisistä pojista ja 3,8 prosenttia samanikäisistä tytöistä.
Nuorilla, 13–17-vuotiailla vastaavat osuudet olivat 10,6 prosenttia pojista ja 6 prosenttia tytöistä. Myös nuorilla aikuisilla eli 18–29-vuotiailla ADHD-lääkkeiden käyttö on yleistynyt, ja vuonna 2025 niitä käytti 3,5 prosenttia ikäryhmän miehistä ja 4,9 prosenttia naisista.
Vaikka ensimmäistä kertaa lääkityksen aloittavien osuudet väestöstä ovat kääntynyt hienoiseen laskuun vuosina 2024–2025, ADHD-lääkkeiden kokonaiskäyttö kasvaa edelleen. Tämä johtuu siitä, että lääkitys kestää keskimäärin useita vuosia.
– Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö lapsilla on nyt jo selvästi yleisempää kuin lähimmissä naapurimaissa. Kasvu on ollut erittäin voimakasta kaikissa ikäryhmissä, vaikka Ruotsissa lääkitys onkin vielä yleisempää nuorilla naisilla, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
ADHD-lääkityksen aloitti vuonna 2017 ensimmäistä kertaa elämässään noin 0,6 prosenttia kaikista alakouluikäisistä pojista, mutta vuoteen 2024 mennessä osuus oli kasvanut viisinkertaiseksi ja oli jo 3 prosenttia. Vuonna 2025 osuus oli 2,6 prosenttia. Alakouluikäisistä tytöistä ADHD-lääkityksen aloitti vuonna 2017 noin 0,3 prosenttia ja vuonna 2024 reilu 1 prosentti.
Vuoteen 2017 suhteellisesti verrattuna ADHD-lääkityksen aloittaminen on yleistynyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana voimakkaimmin teini-ikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Heissä aloittajien väestöosuus on moninkertaistunut vuosien 2017–2023 välillä.
Henkilömäärinä tarkasteltuna ADHD-lääkityksen aloitti vuonna 2017 noin 3 900 poikaa ja nuorta miestä sekä noin 1 700 tyttöä ja nuorta naista. Vuonna 2023 ADHD-lääkityksen aloittajien määrä oli toistaiseksi korkeimmillaan: noin 10 000 poikaa ja miestä sekä 9 300 tyttöä ja naista aloittivat lääkityksen. Vuonna 2025 lääkityksen aloitti noin 8 500 poikaa ja nuorta miestä sekä noin 7 900 tyttöä ja nuorta naista.
– ADHD-lääkkeitä käyttävien teini-ikäisten tyttöjen osuus ei ole enää erityisen matala. Tytöillä ADHD diagnosoidaan keskimäärin selvästi myöhemmin kuin pojilla, mikä korostaa tarvetta huomioida sukupuolten väliset erot oireiden ilmenemisessä ja tunnistamisessa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kari.
Kelan tutkijat arvioivat, että ADHD-lääkkeitä käyttävien osuus eri ikäryhmissä tulee edelleen kasvamaan muutaman vuoden ajan ennen kuin käyttö tasaantuu. Taustalla vaikuttavat muun muassa lisääntynyt tieto ADHD:sta sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kasvanut rooli ADHD:n diagnostiikassa ja lääkehoitojen aloittamisessa. Myös runsas digilaitteiden käyttö voi kuormittaa arkea ja tarkkaavuutta.
– Näyttää siltä, että ADHD-lääkkeitä vuoden aikana käyttävien osuus voi nousta 15 prosenttiin pojista ja 8 prosenttiin nuorista naisista ennen kuin osuus tasaantuu, arvioi Miika Vuori.
Lue myös: Jo yli 100 000 suomalaista käyttää lihavuuslääkkeitä – tavanomaisesti keski-ikäiset naiset
Kommentoi Facebookissa