TERVEYS Kela kertoo, että lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytettävien lääkkeiden käyttö on kasvanut 2020-luvulla hyvin voimakkaasti. Vuonna 2025 lihavuuslääkkeitä osti jo lähes 108 000 henkilöä, mikä oli 43 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Vuonna 2020 vastaava luku oli vajaat 7 000. Käyttäjämäärä oli viime vuonna 16 kertaa niin suuri kuin viisi vuotta aikaisemmin.
Kasvun taustalla on erityisesti potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön lisääntyminen. Semaglutidia sisältäviä valmisteita osti lihavuuslääkekäyttöön vuonna 2025 lähes 90 000 henkilöä. Samalla uusien lääkkeiden käyttö on lisääntynyt, mutta esimerkiksi semaglutidia uudemman tirtsepatidi-lääkkeen käyttäjämäärät ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä.
– Lihavuuslääkkeiden käyttö yleistyy nyt erittäin nopeasti. Lääkehoidon rinnalla on välttämätöntä vahvistaa myös pitkäjänteistä elämäntapahoitoa, jonka pitää aina olla osa lihavuuden hoitoa, sanoo Kelan asiantuntijalääkäri, dosentti Pia Pajunen.
Lihavuuslääkkeitä käyttävät tällä hetkellä eniten 45–65-vuotiaat. Tämä ikäryhmä muodostaa yhteensä yli puolet kaikista lihavuuslääkkeiden käyttäjistä. Käyttö kasvaa kuitenkin lähes kaikissa aikuisten ikäryhmissä. Lihavuuslääkkeiden käyttäjistä noin 70 prosenttia on naisia ja 30 prosenttia miehiä.
Suomalaiset ostivat lihavuuslääkkeitä yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Tästä potilaiden maksaman käytön osuus oli 84 miljoonaa euroa eli 93 prosenttia. Sairausvakuutuksesta korvattiin lihavuuslääkkeiden käyttöä 6 miljoonalla eurolla 17 000 henkilölle.
Ainoat lihavuuden lääkehoidot, joista maksettiin lääkekorvauksia ovat liraglutidi sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmisteet. Semaglutidi on toistaiseksi korvattavaa ainoastaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Semaglutidia käytetään kuitenkin selvästi enemmän potilaan itse maksamana lihavuuslääkkeenä kuin tyypin 2 diabeteslääkkeenä.
– Lihavuuslääkkeiden käytön kasvua hillitsee pääasiassa niiden hinta. Tällä hetkellä vain kaksi lääkettä on korvattavia lihavuuden hoidossa, ja niiden käyttö on vähäistä. Korvattavuus vaikuttaa kalliiden lääkkeiden käyttöön merkittävällä tavalla, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Lihavuuslääkkeitä määrätään huomattavasti enemmän yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla. Vuonna 2025 yksityisellä sektorilla kirjoitettiin liki kaksi kolmasosaa lihavuuslääkeresepteistä. Kasvua reseptien määrässä näkyy sekä yksityisellä että julkisella puolella, mutta yksityisellä sektorilla kasvu on ollut voimakkaampaa jo usean vuoden ajan.
Pysyvät laihtumistulokset lihavuuslääkkeiden avulla edellyttävät pitkäaikaista, jopa pysyvää käyttöä. Tutkimusten mukaan moni kuitenkin uskoo, että omalla kohdalla riittää lyhytaikainen, kuurimainen käyttö, ja jopa puolet keskeyttää käytön ensimmäisen vuoden aikana. Lihavuuslääkkeen käytön lopettaminen johtaa painon palautumiseen lähtötasolle keskimäärin reilussa puolessatoista vuodessa.
Kommentoi Facebookissa