VASTINE Hinnankorotusten taustalla ovat 2000-luvulla esiintyneet laajat sähkökatkot ja niiden vuoksi sähkönjakeluyhtiöille asetetut velvoitteet. Edellisen eduskunnan vuonna 2013 tekemällä päätöksellä Suomessa on oltava säävarma sähköverkko vuoden 2028 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että taajama-alueilla sähkökatko saa kestää enintään 6 tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia.
Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa edessä on valtava investointiurakka, jotta säävarma verkko voidaan varmistaa maan jokaiseen kolkkaan. Nykyinen sähköverkko on tulossa käyttöikänsä päähän, joten verkkojen uusiminen tavalla tai toisella olisi joka tapauksessa edessä.
Energiavirasto on arvioinut, että alan toimijat joutuvat investoimaan verkkojen uusimista varten noin 8,5 miljardia euroa. Suomessa on yhteensä 77 sähkönjakeluyhtiötä ja tämä on alan yhteinen haaste. Tämän urakan rahoittamiseksi hintoja on jouduttu nostamaan eikä suinkaan Seppo Konttisen mainitseman omistajuuden vuoksi.
Ajantasaiset sähkönjakeluhinnat yhtiöittäin ovat julkista tietoa ja ne löytyvät Energiamarkkinaviraston sivulta osoitteessa www.sahkonhinta.fi. Sieltä voi jokainen käydä katsomassa oman alueensa hintatiedot. Sähkönjakelun hinnat vaihtelevat alueittain merkittävästi riippuen investointitarpeista ja asiakasmääristä. Caruna Oy ei mittavista investoinneistaan huolimatta ole kallein haja-asutusalueilla toimivista yhtiöistä.
Myös Suomen valtion enemmistöomisteinen kantaverkkoyhtiö Fingrid on joutunut korottamaan hintojaan voimakkaasti investointien johdosta. Fingridin vuosittaiset hinnankorotukset ovat vaihdelleet 7–30 %:n välillä viimeisen kuuden vuoden aikana. Nämä hinnannousut vaikuttavat myös sähkönjakeluyhtiöiden hintoihin. Vuonna 2017 Caruna maksoi siirtomaksuja Fingridille 60 miljoonaa euroa.
On hyvä muistaa, että sähkönsiirron hinnasta noin puolet on sähköveroa. Caruna tilitti vuonna 2017 valtiolle 254 miljoonaa euroa sähkö- ja arvonlisäveroa. On sinällään erikoista, että sen perii ja tilittää valtiolle siirtoyhtiö eikä sähkön myyntiyhtiö, vaikka sähköveron määrä riippuu sähkön kulutuksesta. Lisäksi sähkönmyyjien ei tarvitse rakentaa eikä huoltaa sähköverkkoa, kuten siirtoyhtiöiden.
Ilmastonmuutos tulee entisestään voimistamaan säiden ääri-ilmiöitä. Caruna on investoinut vuosina 2012–2017 yhteensä 1,2 miljardia euroa, jotta sähköverkon toimivuus voidaan turvata myös silloin, kun myrskyt ja tykkylumi tekevät tuhojaan. Pääasiassa työt tehdään maakaapeloimalla sähköverkkoa. Carunan asiakkaista vuoden 2017 lopussa 71 % oli säävarman verkon piirissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut professori Jarmo Partanen selvittämään sähkön jakeluverkkojen hinnankorotuksia ja niiden alueellista kohdentumista. Partasen tehtävänä on laatia selvitys siirtohintojen korotusten taustalla olevista syistä ja verkonhaltijoiden valitsemista investointitavoista.
Carunan tilikauden voitto vuodelta 2017 oli 29,6 miljoonaa euroa, josta yhtiö maksoi yhteisöveroa 6,3 miljoonaa euroa. Summa on merkittävä, sillä jos sen suhteuttaa vuoden 2016 suurimpiin yhteisöveron maksajiin, niin tuolla määrällä oltiin Suomen 100 suurimman yhteisöveron maksajan joukossa.
Anne Pirilä
viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Caruna
Kommentoi Facebookissa