Eläinten hyvinvoinnista ei Remeksen tilalla tingitä – ”Omaa osaamistaan ei kannata aliarvioida”

MAATALOUS Maidon tuottajahinnan viimevuotiset pudotukset otettiin 27 lypsävän vieremäläistilalla vastaan ristiriitaisin ajatuksin. Isäntä Henri Remes myöntää, että 2,5 sentin pudotus litralta tekee ison kolon pienen tilan maitotiliin.

– Mutta, ei tässä nyt jarruttelemaankaan voi ryhtyä. Eteenpäin menemisen edellytyksenä on, että pyörät pyörivät ja tila jatkaa kehittymistään. Suunnitelmiin saattaa tulla pieniä tuumaustaukoja, mutta mitään ei nosteta kuitenkaan piippuhyllylle, isäntä luonnehtii.

Henri otti kotitilan nimiinsä vuonna 2008, vain 19-vuotiaana. Sukupolvenvaihdoksen aikoihin Remeksen tilalla oli kymmenkunta lypsävää sekä parikymmentä hehtaaria peltoa. Parsinavetan kyljessä kasvatettiin myös pieni määrä sonneja.

– Alkuvaiheessa tuotantosuunta haki itseään. Pyörittelin monia vaihtoehtoja, emolehmistä koneurakointiin. Työskentelin ennen isännyyttä kuitenkin maatalouslomittajana, joten ajattelin, että samahan se on lypsää omiakin lehmiä. Maidontuotanto tuntui niin omalle jutulle.

Henri Remes suunnittelee lypsytilan laajennusta tarkkaan harkiten. Mukana suunnittelussa ovat myös puoliso Laura Kauhanen sekä pieni Mette-tytär. (Kuva Anne Anttila)

Kahden ihmisen työpaikka

Henri ryhtyi kehittämään lypsykarjatilaansa pienin, mutta määrätietoisin askelein. Vanha laakasiilo muutettiin nuorkarjapihatoksi ja navettaan tehdyn remontin myötä parsipaikkojenkin määrä saatiin nostettua lähemmäs kahtakymmentä.

– Kolme vuotta sitten purimme vanhimman navettaosan pois ja teimme tilalle rehuvaraston sekä vasikoille ajanmukaiset kuivikepohjakarsinat. Samalla loput hiehoparret muutettiin lypsylehmille, joten lehmämäärä saatiin nostettua 24:ään, Henri kertaa.

Remeksen isäntä aikoo pitää suunnitelmista kiinni ja kehittää tilastaan kahden ihmisen työpaikan. Henrin puoliso, Vieremän 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana toimiva Laura Kauhanen suunnittelee äitiysloman jälkeen jäävänsä tilalle täyspäiväiseksi emännäksi.

– Näin tapahtuu, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tässä vaiheessa tila on vielä isännän ja minä kuulun vain tukea antaviin taustajoukkoihin.

Suunnitelmissa oleva pihatto rakennetaan Henrin mukaan entisen navetan yhteyteen. – Näin säästyy euroja ja myös entiset tilat saadaan tehokkaaseen hyötykäyttöön. (Kuva Anne Anttila)

Jokaisen neliön täytyy tuottaa

Henrin tavoitteena on rakentaa tilalle 56-paikkainen, käytetyllä lypsyasemalla varustettu pihatto. Vanhat tilat isäntä sanoo hyödyntävänsä täysin.

– Johtoajatus on, ettei turhia tiloja rakenneta ja jokaisen neliön täytyy tuottaa. Nykyinen rehuvarasto muutetaan tankkihuoneeksi ja entinen maitohuone vastaavasti sosiaalitiloiksi. Nuorkarja siirretään nykyiselle lypsykarjapuolelle, joten uudet tilat tulevat puhtaasti lypsykarjan käyttöön.

Jos kaikki sujuu mallikkaasti, niin uuden navetan rakennustyöt aloitetaan vuoden 2019 kesällä.

Remeksen tilalla luotetaan erillisruokintaan. Hyväksi havaittua ei kannata vaihtaa. Pääpainopiste on hyvälaatuisessa säilörehussa, jota täydentävät astetta kevyempi puolitiiviste sekä vilja.

– Ruokinta pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisena, mutta samalla kuitenkin laadukkaana. Unohtaa ei sovi myöskään kustannustehokkuutta. Huonot vuodet lisäävät aina ostoviljan tarvetta ja lopputulos näkyy viivan alla.

Ruokinnan onnistumiseksi Remeksen tilalla ei säästetä aikaa eikä vaivaa.

– Jotta karja syö, tuottaa ja voi hyvin, niin myös peltojen kasvukuntoon täytyy panostaa tehokkaasti. Esimerkiksi salaojitusta ei kannata laiminlyödä ja muutenkin kannattaa astella eteenpäin aistit terävinä.

Lue myös: Riitta ja Tuomo hakevat ideoita myös ulkomailta – ”Nykypäivänä kehitys menee vauhdilla eteenpäin”