MAATALOUS Tammisen isäntäparin motto kuuluu – hitaasti kiiruhtaen, mutta määrätietoisesti kohti päämäärää. Näin on tapahtunutkin, sillä vuonna 1985, jolloin Tuomo otti kotitilan nimiinsä, tilalla oli 14 lehmän parsinavetta ja 20 hehtaaria peltoa.
Reilut 30 vuotta myöhemmin neljään kertaan laajennetussa pihatossa on vajaat 80 lehmää ja ympärillä on toimiva ja ajanmukainen tilakeskus.
– Maitokilojen eteen on tehtävä kuitenkin lujasti töitä. Mukana on oltava myös tietoa, taitoa ja tuuria, sillä varsinkin nykypäivänä maidontuotanto on hyvin moniulotteinen ammattilaji, isäntäpari tietää kertoa.
Muutama vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen Tuomo ja sairaanhoitajaksi kouluttautunut Riitta-emäntä ryhtyivät suunnittelemaan uuden navetan rakentamista. Tilalla oli tuolloin parikymmentä lypsävää.
– Hyvin palvellut navetta oli tullut tiensä päähän. Mietimme uutta parsinavettaa, mutta tuttu eläinlääkäri ehdotti nykyaikaan siirtymistä ja lypsypihaton rakentamista, Tuomo kertaa.
Kuudes tila Suomessa
Isäntäpari sanoo ottaneensa ehdotuksesta kopin ja siirryttäessä 1990-luvulle Tammisen uuteen tilakeskukseen oli noussut moderni, lypsyasemalla varustettu pihatto. Ja vuonna 1995, kun Suomesta tuli EU:n jäsen, reilun 20 lypsävän tilalla ryhdyttiin suunnittelemaan jo navetan laajennusta.
– Kuljimme hieman vastavirtaan, mutta onneksi hyvin myötäisin lopputuloksin. Kolme vuotta myöhemmin valmistuneen laajennuksen myötä lehmämäärä saatiin nostettua 40 lypsävään. Samoihin aikoihin osallistuimme erilaisiin laatuprojekteihin, joiden myötä tilamme myös sertifioitiin.
Maitotilan määrätietoinen kehittäminen sai jatkoa, kun aktiivinen isäntäpari kiinnostui markkinoille lanseeratusta lypsyrobotista.
– Kävimme ulkomaita myöten tutustumassa erilaisiin robottimalleihin ja vuonna 2002 olimme kuudes tila Suomessa, jotka siirtyivät robottilypsyyn. Tällä hetkellä robotteja on kaksi.
Siirtyminen robottilypsyyn sujui isäntäparin mukaan kuitenkin hyvin, sillä myös lypsyasema oli pitkälle automatisoitu.
– Tieto on tullut tupaan jo vuodesta -89 lähtien. Emme ole koskaan jarrutelleet kehitystä. Muutoksiin on suhtauduttu avoimin aistein ja aina kun mahdollista, tilaa on viety eteenpäin ensimmäisten joukossa.
Kymmenen satatonnaria
Tammisen tilan isäntäpari on tuttu näky erilaisilla koulutuspäivillä ja kehitysprojekteissa.
– Tieto tukee pärjäämistä. Nykypäivänä kehitys menee vauhdilla eteenpäin ja muutokset vaikuttavat suoraan tuotantoon. Osallistuin viimeksi nurmipuolen pienryhmäkoulutukseen, jossa saimme uutta tietoa lajikkeista ja niiden käytöstä. Koulutuspaketti avasi reitin parempiin nurmisatoihin, Tuomo kertoo tyytyväisenä.
Myös karjanjalostuksen suhteen Tammisen lypsytilalla on tehty näkyvää työtä. Viimeisen kuuden vuoden sisällä tilalla on juhlittu kymmentä satatonnaria, joista peräti kolme tuli vuodelle 2017. Satatonnarit ovat lehmiä, jotka ovat tuottaneet elinaikanaan 100 000 litraa maitoa.
– Jalostuksesta saa hyvällä onnella paljon irti, mutta vaatii onnistuakseen pitkäjänteistä työtä. Vuosien saatossa esimerkiksi utarerakennetta on saatu kehitettyä, mutta esimerkiksi kestävyys on kuitenkin koko ajan suurennuslasin alla, Riitta-emäntä tietää kertoa.
Työ Tammisen lypsytilalla tulee jatkumaan myös jalostuksen parissa, sillä perheessä on mietitty maatalousyhtymän perustamista.
– Neljästä lapsestamme kaksi on kiinnostunut jatkamaan tilanpitoa. Pojista vanhin on opiskellut agrologiksi ja myös toinen tyttäristämme saa pian samat paperit. Jos kaikki menee mallikkaasti, niin yhtymä toteutuu parin vuoden sisällä, isäntäpari iloitsee.
Lue myös: Unelmat on tehty toteutettaviksi – ”Usko omaan työhön on pidettävä korkealla”
Kommentoi Facebookissa