MAATALOUS Katsastusmiehenä toiminut Antti Siitari ja lähihoitajan koulutuksen saanut Hanne Häkkinen ryhtyivät kipparoimaan isännän kotitilaa vajaat kolme vuotta sitten.
– Sukupolvenvaihdos tehtiin oikeaan aikaan ja tuli vanhemmilleni jopa iloisena yllätyksenä, sillä kukaan meistä kolmesta lapsesta ei ollut aikaisemmin ilmaissut kiinnostusta jatkamiseen. Toki olen pikkupojasta lähtien viihtynyt koneiden ja karjan parissa, joten sisimmässäni olen aina kaivannut maamiehen arkea, Antti taustoittaa.
Siinä vaiheessa kun Antti löysi rinnalleen lypsykarjatilalla kasvaneen Hannen, pariskunta ryhtyi tosissaan harkitsemaan maalle muuttoa.
– Olin heti valmis, kun Antti valotti ajatusta kotitilansa jatkamisesta, Hanne myöntää.
Tilalla oli sukupolvenvaihdoksen aikoihin 34 lypsävää ja pari kertaa laajennettu parsinavetta. Viimeisin päivitys ajoittuu vuoteen 1998. Jo alusta lähtien isäntäpari haaveili uudesta tuotantorakennuksesta ja sitä kautta maidontuotannon laajentamisesta.
Pitkälle vietyä teknologiaa
Vuoden 2018 lokakuun 23. päivänä unelmat ovat toteutuneet, kun tilalla otettiin käyttöön NHK-keskuksen suunnittelema yhden robotin pihatto. Tapani Komosen kynäilemässä Robora-navetassa on 82 makuupaikkaa, sisältäen tilat myös umpilehmille.
– Hienolta tuntuu! Apevaunulla ajetaan apeseos, lantaraappa putsaa käytävät, karjaharja rapsuttaa ja robotti lypsää. Navetassa on otettu huomioon eläinten tarpeet ja käyttäjän hyvinvointi. Myöskään tekniikassa ei ole kitsasteltu. Jopa uutuuksien edessä olemme olleet avoimia ja valinnat on tehty periaatteella, että tiloissa viihtyvät sekä ihmiset että eläimet, Antti selvittää.
Uutuuksista Antti nostaa esiin Lely Astronaut A5 -lypsyrobotin.
– Kyseessä on pitkälle vietyä teknologiaa ja erityisesti käsivarren hybriditeknologialta odotan paljon.
Luvelahden tilan pihatto nousi ennätysvauhtia. Rakennustyöt aloitettiin kuluvan vuoden toukokuussa ja viisi kuukautta myöhemmin tilan 40 lypsävää siirrettiin uusiin tiloihin.
– Aikataulu oli tiukka, mutta realistinen. Vauhdissa pysymisen mahdollisti hyvä ennakkosuunnittelu sekä hyvät yhteistyötahot. Lisäksi tiesimme mitä halusimme, sillä kävimme Asikkalassa katsomassa lähes vastaavanlaista pihattoa. Pienillä muutoksilla saimme mieleisemme ja tässä on lopputulos, isäntäpari esittelee tyytyväisenä.
Paikallisin voimin
Esimerkkinä suomalaisesta työstä ovat muun muassa Rakennuspalvelu Joni Pietarinen Kangasniemeltä, joka toimi projektin pääurakoitsijana. Myös sähkötyöt tehnyt Sähköpalvelu Ukkonen tuli omasta kotikunnasta. Rakennusmateriaaliksi isäntäpari valitsi kotimaisen betonin.
– Betonirunko, seinät betonielementeistä ja kattokannattajat liimapuusta. Tämä tukee käyttömukavuutta ja istuu mukavasti myös ympäristöön.
Ilmanvaihto hoituu luonnonvaloa tarjoavien säleikkunoiden sekä harjaikkunan kautta. Sen sijaan valaisutekniikkaa valittaessa tilalla mentiin uutuus edellä.
– Vaihtoehtona oli myös laskettavat kennolevyikkunat, mutta seinäratkaisu puolsi säleikkunoiden valintaa. Lähtökohtana olivat energiaystävällisyys ja eurot. Säästyimme lukuisilta valokiskojen vedoilta, kun asensimme navetan puolelle kahdeksan isoa, led-tekniikalla ja integroidulla yövalolla toimivaa valaisinta.
Luvelahden tilan Antti-isäntä sanoo säästäneensä sievän tukun euroja kilpailuttamalla sekä käyttämällä omaa työvoimaa. He kilpailuttivat eri toimittajat ja myös kaivurityöt toivat näin huomattavan säästön.
Keskittäminenkin näkyy hintalapussa. Oman erikoisleimansa projektiin antoi lisäksi se, että isäntäpari suosi kautta linjan kotimaisuutta.
– Navetta on tehty pääosin kotimaisista tarvikkeista, Sirviön navettakalusteita myöten. Lisäksi olemme käyttäneet paljon paikallisia työntekijöitä. Haluamme omalla toiminnallamme kunnioittaa suomalaista työtä ja osaamista.
Lue myös: Kimppakumppanuus antaa tukea ja turvaa maitotilalla – ”Rinnalla kulkee tuttu ja turvallinen henkilö”
Kommentoi Facebookissa