Kimppakumppanuus antaa tukea ja turvaa maitotilalla – ”Rinnalla kulkee tuttu ja turvallinen henkilö”

Luukisen tilan tehokolmikko, Hanna, Liisa ja Pekka eivät pelkää työtä eivätkä haasteita. – Olemme ylpeitä siitä mitä teemme. Tuotamme puhdasta ruokaa ja jotta tuotanto jatkuisi, toivomme myös kuluttajan ostavan kotimaista.

Luukisen tilan tehokolmikko, Hanna, Liisa ja Pekka eivät pelkää työtä eivätkä haasteita. – Olemme ylpeitä siitä mitä teemme. Tuotamme puhdasta ruokaa ja jotta tuotanto jatkuisi, toivomme myös kuluttajan ostavan kotimaista. (Kuva Anne Anttila)

Luukisen lypsykarjatilaa pyörittävät Hanna, Liisa ja Pekka liputtavat maatalousyhtymän nimiin.

MAATALOUS Limingassa sijaitsevalla Luukisen maidontuotantotilalla tehtiin reilut kaksi vuotta sitten ratkaisu, joka on pitänyt tilan tuotantomuodon vakaana.

– Maatalousyhtymän perustaminen oli enemmän kuin järkiratkaisu. Liisan tultua mukaan arki helpottui. Kun rinnalla kulkee tuttu, turvallinen ja toimintatavat tunteva henkilö, niin tarvittavaa liikkumavaraa löytyy myös tilan kehittämiseen, Hanna ja Pekka kehuvat vuolaasti.

Isännän siskon mukaantulo oli Hannan mukaan toivelistalla jo pidemmän aikaa.

– Liisa oli luottolomittajamme ja autteli muutenkin tilan töissä. Haasteeksi muodostui vain raha. Halusimme Liisan, mutta emme olisi pystyneet maksamaan hänelle asiallista palkkaa, joten ratkaisusta parhain oli perustaa kolmen käsiparin maatalousyhtymä.

Hanna toimii muun muassa Pohjois-Suomen ja Lapin maakuntanuorten puheenjohtajana sekä MTK:n maaseutunuorten valiokunnassa. – Kun on tartuntapintaa, on mahdollisuus myös vaikuttaa, Hanna tietää kertoa.
Hanna toimii muun muassa Pohjois-Suomen ja Lapin maakuntanuorten puheenjohtajana sekä MTK:n maaseutunuorten valiokunnassa. – Kun on tartuntapintaa, on mahdollisuus myös vaikuttaa, Hanna tietää kertoa. (Kuva Anne Anttila)

Valtikan vaihto tilalla tehtiin vuonna 2005, jolloin kokiksi opiskellut Hanna ja maatilalla varttunut Pekka ryhtyivät kehittämään isännän kotitilaa mieleiseensä suuntaan.

Luukisen lypsykarjatilalla on tällä hetkellä 40 lypsävää ja vuonna 2015 rakennettu parsinavetta.

Emännällä ei maatalouskokemusta

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin lypsyssä oli 12 lehmää ja noin 50 hehtaaria peltoa. Erikoisinta oli kuitenkin se, ettei tilan nuorella emännällä ollut minkäänlaista kokemusta maataloustöistä.

– Olihan se melkoinen yhdistelmä. Mutta vaikka alkeista lähdettiin, niin työ tekijäänsä neuvoi ja jopa niin jouhevasti, että viisi vuotta myöhemmin eläinmäärä tuplattiin, Hanna muistelee naureskellen.

Luukisen maitotilaa on kehitetty tarkan euron budjetilla, mutta kuitenkin avoimin ajatuksin. Kolme vuotta sitten valmistunut navetta tehtiin sillä ajatusmallilla, että nuorkarja saa hyvät tilat parsinavetasta, kun lypsäville rakennetaan uusi pihatto.

– Tässä vaiheessa haaveet pihatosta ovat kuitenkin hyllyllä. Ainakin siihen saakka, kunnes maidon tuottajahintaa saataisiin nostettua ylöspäin. Viisi senttiä auttaisi ja kymmenellä pääsisi jo aika pitkälle, tuottajakolmikko puhelee.

Kotitilaansa isännöivä Pekka harmittelee maatalouden aliarvostusta. – Kolmensadan euron kriisitukea tehokkaampaa olisi jättää ulkomaiset tuotteet hyllyyn ja nostaa maidon tuottajahintaa.
Kotitilaansa isännöivä Pekka harmittelee maatalouden aliarvostusta. – Kolmensadan euron kriisitukea tehokkaampaa olisi jättää ulkomaiset tuotteet hyllyyn ja nostaa maidon tuottajahintaa. (Kuva Anne Anttila)

Vaikka Luukisenkin tilalla alhainen tuottajahinta rokottaa sekä lompakkoa että mielialaa, niin usko maidontuotannon tulevaisuuteen on kuitenkin plussan puolella.

– Sitä velkaa mikä on takana, ei makseta muulla kuin maidontuotannolla. Ja toisekseen, onhan tämä myös elämäntapa, josta on vaikea luopua, Pekka-isäntä sanoo.

Myös Hanna ja Liisa luottavat siihen, etteivät vastatuulet kaada uskoa maidontuotannon jatkumiseen.

– Vaikka jaksaminen välillä horjuu, niin suomalaisen maajussin vahva tahtotila ei taitu. Se on se sisu, joka kannattelee.

”Mukavaa hommaa!”

Luukisen maatalousyhtymässä työnjako on selkeä ja joustava. Kaikki tekevät tarvittaessa kaikkea, mutta pääsääntöisesti Liisa ja Hanna vastaavat lypsystä ja Pekka hoitaa peltopuolen sekä ruokinnan. Liisa puolestaan vastaa karjanjalostuksesta ja hoitaa myös tilasiemennykset.

Ennen maatalousyhtymän osakkuutta eläintenhoitajaksi kouluttautunut Liisa toimi useamman tilan luottolomittajana.
Ennen maatalousyhtymän osakkuutta eläintenhoitajaksi kouluttautunut Liisa toimi useamman tilan luottolomittajana. (Kuva Anne Anttila)

– Tämä on mukavaa hommaa ja vaikka aika on haasteellinen, niin päivääkään en ole katunut ammatinvalintaani. Työt kotitilalla sekä vajaan kolmen vuoden kenttävirka lomitushommissa antoivat hyvän pohjan maatalousyrittäjyyteen. Lisäksi koen olevani turvallisessa seurassa, kun vierelläni seisoo kaksi kovan sarjan ammattilaista, Liisa ylistää kiitollisena.

Vahva ja ammattitaitoinen yhteistyö näkyy Luukisen tilalla yksinomaan jo tuotoksissa.

– Jatkamme erillisruokinnalla, mutta olemme tehostaneet sitä investoimalla kiskoruokkijan sekä apevaunun. Tasalaatuisemman rehun ansiosta myös tankkiin on saatu lisää maitokiloja. Jatkossa panostamme peltopuoleen ja ennen kaikkea niiden kuntoon. Tilaa kehitetään karjan hyvinvointi edellä, kolmikko kertaa.

  • Joulukuun ensimmäisenä perjantaina 7.12. suositaan suomalaista. ”Osta työtä Suomeen” -päivää vietetään jo neljättä kertaa.

Lue myös: Savolainen tietokonemies nyppii eurot monista puroista – ”Hallitsen myös kasvinviljelyn ja urakoinnin”

Kommentoi Facebookissa