Ella vaihtoi eduskunta-avustajan työt emännyyteen – ”Askeleet säätytalon käytävillä olivat opettavaisia”

Ella ja Jyrki hoitavat reilun 70 lehmän lypsykarjatilaansa suurella tunteella. – Karja ei ole kasvotonta massaa. Jokainen on yksilö, joten niitä täytyy myös hoitaa yksilöllisesti.

Ella ja Jyrki hoitavat reilun 70 lehmän lypsykarjatilaansa suurella tunteella. – Karja ei ole kasvotonta massaa. Jokainen on yksilö, joten niitä täytyy myös hoitaa yksilöllisesti. (Kuva Anne Anttila)

Ella Mustakankaan ja Jyrki Nykäsen maidontuotantotilalla on tärkeää, ettei karja ole kasvotonta massaa.

SUOMI 100 Navettapolulla varttunut ja agrologiksi kouluttautunut Jyrki Nykänen otti kotitilan nimiinsä vuonna 2001. Sotkamolaistilalla oli tuolloin 27 lypsävää ja perinteinen parsinavetta.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilakeskus siirrettiin väljemmälle alueelle, jonne Jyrki rakennutti vuonna 2006 ajan mukaisen t1 lypsypaikan robottipihaton oheisrakennuksineen.

– Päätös osoittautui kaikin puolin oikeaksi, vaikka isännyyden alkumetreillä pyörittelin luonnollisesti myös muita vaihtoehtoja, Jyrki taustoittaa.

Lypsykarjan lisäksi Nykäsen tilalla kasvatettiin vuoteen 2011 saakka myös sonneja.  Lypsykarjatilalla ryhtyivät puhaltamaan vuonna 2011 uudet tuulet, kun Ella Mustakankaasta tuli tilan emäntä.

Vaikka kokemus navettahommista oli alussa vähäinen, niin maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi opiskellut Ella ehti peilata maataloutta niin tutkijan kuin virkanaisenkin näkökulmasta. Myös rooli ex-maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eduskunta-avustajana antoi Ellalle vahvaa tartuntapintaa tulevaisuutta ajatellen.

– Menneisyys antoi tulevaisuudelle rohkeutta, joten ei urasinkunkaan vuodet hukkaan menneet. Päinvastoin. Nyt tiedän ainakin sen, mistä hakea tietoa byrokratian pyörteessä, Ella luonnehtii naureskellen.

Kun lehmät ovat hyvinvoivia ja kiiltäväkarvaisia, syövät hyvin ja käyvät lypsyllä, niin se on paras kiitos tehdystä työstä.
Kun lehmät ovat hyvinvoivia ja kiiltäväkarvaisia, syövät hyvin ja käyvät lypsyllä, niin se on paras kiitos tehdystä työstä. (Kuva Anne Anttila)

Eläinten hyvinvointi hopealankana

Isäntäpari Mustakangas-Nykänen on viime aikoina keskittynyt niin sanotusti navetan tuunaukseen.

– Kyseessä on tuotantotilojen päivitys entisiin raameihin. Ulkoseiniin ei kosketa, joten kaikki muutokset ja parannukset tehdään entisiin toimintaneliöihin.

Tuunauksen hopealankana toimii isäntäparin mukaan eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Muutoskohteina ovat olleet muun muassa vanha rehuvarasto, joka on muutettu pehkupohjaiseksi poikimaosastoksi. Lisäksi rehuvarastosta on lohkaistu omana tilana toimiva vasikkala.

Myös ilmanvaihto on muutettu koneellisesta luonnolliseen ja tulevaisuutta ajatellen tilalle hankittiin myös toinen, vähän käytetty lypsyrobotti.

– Meillä on tällä hetkellä 75 lehmää, mutta tähtäimessä on 20 lisäpaikkaa. Muutos- ja laajennustyöt tehdään pääasiassa omin voimin, joten etenemme maltillisin askelein.

Ella oli ennen lypsykarjatilan emännyyttä virkanainen, sillä hän toimi muun muassa ex-maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eduskunta-avustajana.
Ella oli ennen lypsykarjatilan emännyyttä virkanainen, sillä hän toimi muun muassa ex-maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eduskunta-avustajana. (Kuva Anne Anttila)

Lypsytalouden puolesta

Sotkamolaistilalla lyödään muutenkin rumpua lypsykarjatalouden puolesta. Tilan pellot ovat luomutuotannossa ja tavoitteena olisi, että myös maito saataisiin jossakin vaiheessa luomuun.

– Luomutuotanto on hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto. Valitettavasti sopimuksia on kuitenkin rajallinen määrä. Tämän tilan päätoimeentulo lähtee kuitenkin jatkossakin maidosta, joten karjan hyvinvoinnista emme tule tinkimään.

MTK-Sotkamon puheenjohtajana toimiva Jyrki Nykänen pitää tärkeänä, että maatalousyrittäjä saa tarvittaessa myös vertaistukea.

– Usein pelkkä pellon reunalla puhuminen helpottaa.

Konehankinnat Ella ja Jyrki sanovat siirtäneensä tulevaisuuteen. Tuorein investointi on käytetty yhdistelmäpaalain ja lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus hankkia myös eläinten siirtokärry.

– Tarvetta olisi lisäksi puimurille sekä uudelle traktorille, mutta näiden hankinnan jätämme tulevaisuuteen. Pärjäämme toistaiseksi käytetyillä, kun pystymme tekemään perushuollot ja pienemmät remontit itse. Tätä varten olemme tehneet lämmitettävän korjaamohallin, Jyrki selvittää.

Kommentoi Facebookissa