Ensimmäinen vuosi isäntänä oli täyttä kaaosta – ”Käytännössä lähes kaikki meni pieleen”

Hannu ei antanut vastoinkäymisten lannistaa. – En halunnut olla se isäntä, joka laittaa sukutilan luukut kiinni. Käänsin vaikeudet voitoksi, käärin hihat ja ryhdyin laajentamaan, Hannu tunnustaa.

Hannu ei antanut vastoinkäymisten lannistaa. – En halunnut olla se isäntä, joka laittaa sukutilan luukut kiinni. Käänsin vaikeudet voitoksi, käärin hihat ja ryhdyin laajentamaan, Hannu tunnustaa. (Kuva Anne Anttila)

Vaikeudet selättänyt Hannu Vähätiitto pitää tärkeänä, että maidontuotanto rakennetaan kestävälle pohjalle.

MAATALOUS Haapajärvellä sijaitsevalla Vähätiiton maidontuotantotilalla on viimeisen neljän vuoden sisällä tapahtunut isoja muutoksia, joista merkittävin on tilalla tapahtunut sukupolvenvaihdos.

Vuoden 2015 alusta lähtien 36 lypsävän tila siirtyi perheen pojan Hannu Vähätiiton sekä hänen Aino-vaimonsa nimiin. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, vaikka ensimmäinen vuosi olikin täyttä kaaosta.

– Rehellisesti sanottuna lähes kaikki meni pieleen. Sadekesä näkyi sadossa sekä karjan virusripuli saldossa. Taloutta kuritti myös useamman lehmän äkillinen kuolema. Epäonni tuntui ja näkyi myös pirtin pöydän ääressä. Vaikka siivet raahasivat maata, niin luonne ei antanut periksi luovuttaa. En edelleenkään halua olla se isäntä, joka lyö sukutilan pillit pussiin, Hannu-isäntä luonnehtii.

Vaikeudet on kuitenkin voitettu ja Vähätiiton tilalla puhaltavat jälleen suotuisat tuulet. Sosionomiksi opiskellut Aino-emäntä sekä maamieskoulun käynyt Hannu katsovat tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

– Vaikka ensimmäinen vuosi otti luulot pois ja oppirahat olivat kovat, niin oikealla alalla ollaan. Myös vuodet vieraan töissä olivat tärkeitä ja opettivat peilaamaan alaa myös postilaatikon ulkopuolelta, isäntäpari luonnehtii tyytyväisenä.

Ennen kotitilan isännyyttä Hannu toimi lomittajana. – Vuodet vieraan töissä olivat äärimmäisen kehittäviä. Kun katsoo kaukaa, näkee myös lähelle, Hannu tietää kertoa.
Ennen kotitilan isännyyttä Hannu toimi lomittajana. – Vuodet vieraan töissä olivat äärimmäisen kehittäviä. Kun katsoo kaukaa, näkee myös lähelle, Hannu tietää kertoa. (Kuva Anne Anttila)

Kohti robottipihattoa

Muutama vuosi sitten peruskorjatussa parsinavetassa on tällä hetkellä 49 lypsävää ja vähän myöhemmin valmistuneeseen kylmäpihattoon saatiin tarvittavat tilat nuorkarjalle sekä umpilehmille. Tuotantotilojen laajennus- ja peruskorjausprojekti oli Hannun mukaan perusteellinen.

– Käytännössä navetta on remontoitu täysin, sähköjä myöten. Myös lypsykalusteet uusittiin ja työtä helpotettiin hankkimalla navettaan ruokintarobotti sekä vasikoiden juottoautomaatti.

Peruskorjatussa parsinavetassa on isännän mukaan 48 lypsypaikkaa, mutta tarvittaessa parsipaikkoja on mahdollisuus lisätä vielä muutamalla.

– Toistaiseksi mennään tällä määrällä, sillä tavoitteena on pitää myös työmäärä kohtuullisena. Tulevaisuuden haaveena on kuitenkin lypsyrobotilla varustettu pihatto, mutta sen aika on vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Nyt keskitymme olennaiseen eli maidontuotantoon sekä sen ylläpitämiseen, isäntäpari puhelee.

Vaikeudet on voitettu ja Vähätiiton tilalla puhaltavat jälleen suotuisat tuulet.
Vaikeudet on voitettu ja Vähätiiton tilalla puhaltavat jälleen suotuisat tuulet. (Kuva Anne Anttila)

”Kehitys vaatii kehittämistä”

Maidontuotannon nykytilanne puhututtaa luonnollisesti myös Vähätiiton isäntäparia. Maitokilot eivät tule ilmaiseksi.

– Avainasemassa on karjanjalostus ja jotta ketju on katkeamaton, niin myös ruokinnalla on merkittävä osuus onnistumisen suhteen. Näihin liittyen käytämme mielellämme ulkopuolisia neuvontapalveluja. Kuuntelemme herkällä korvalla asiantuntijoita, sillä aina löytyy opittavaa, muistettavaa ja parannettavaa.

Vähätiiton lypsytilaa rakennetaan muutenkin hyvin kustannustehokkain, mutta määrätietoisin askelein. Mukana pysyminen vaatii jatkuvaa kehittämistä. Investoinnit tehdään kuitenkin tärkeysjärjestyksessä.

– Seuraavana olisivat vuorossa laakasiilojen saneeraus sekä konesuojan laajennus. Myös täydennyssalaojituksille olisi tarvetta ja jos kaikki menee mallilleen, niin ensi kesänä odottaisi myös kahdeksan hehtaarin peltoraivio. Meneillään on tilan ruuhkaisimmat vuodet, mutta eiköhän tästäkin selvitä, kunhan osataan välillä myös jarrutella.

Lue myös: Teknologia tuo nuorille maatalousyrittäjille mukavaa väljyyttä – ”Tavoittelemme maitoa, joka on täyttä tavaraa”

Kommentoi Facebookissa