SUOMI 100 Tällä kertaa tervehdimme vasemmalla kädellä. Tamperelainen Toni Lehtonen, 49, on jo tottunut siihen, että käytössä on vain toinen käsi.
Yksikätisenä toimiminen vaatii oman aikansa myös sopeutumisen suhteen. Pukeutuminen, syöminen, peseytyminen ja jopa urheileminen ovat käsiamputaation jälkeen aivan erilaista.
– Arjen haasteista selviää kuitenkin hyvän mielikuvituksen ja ihmisten auttavaisuuden avulla, Toni luonnehtii kiitollisena.
Toni Lehtonen palaa elämässään vuoden 2014 syksyyn, jolloin hän oli työmatkalla Oulussa. Entinen palomies ja 15 vuoden myyntiuran tehnyt Lehtonen oli vain kuusi viikkoa aikaisemmin siirtynyt uuteen työhönsä uintitarvikemyyjänä.
– Olin tavattoman onnellinen mukavasta toimenkuvastani. Oman ilonsa uuteen työhön toivat myös kivat ja kannustavat esimiehet, sillä työhistoriani taustalla oli jo vuosikymmeniä jatkunut työpaikkakiusaaminen.
Outo ja oireeton patti
Hotellihuoneessa istuessaan Toni muistelee kelanneensa entistä elämäänsä ja miettineensä samalla, kuinka onnekas hän on uudesta mahdollisuudesta. Tässä vaiheessa kohtalo puuttui kuitenkin peliin.
– Suihkussa kiinnitin huomiota kainalossani olevaan pattiin. Edellisenä iltana en huomannut mitään, joten kookas patti oli ilmaantunut sinne vuorokauden sisällä, Toni muistelee.
Palattuaan takaisin Tampereelle Toni meni suoraan lääkäriin.
– Jo kolme viikkoa tutkimusten jälkeen diagnoosi oli selvä. Sain tietää sairastavani aggressiivista pehmytkudossarkoomaa. Ennen patin ilmestymistä syöpä oli täysin oireeton, Toni muistelee hiljaisena.
Syöpädiagnoosi oli luonnollisesti sekä Tonille että hänen perheelleen elämän pysäyttävä uutinen.
– Näin jälkeenpäin ajateltuna otin diagnoosin kuitenkin yllättävän rauhallisesti vastaan. Ehkä aikaisemmat kokemukset ja niitä kautta syntyneet elämänarvot auttoivat käsittelemään asiaa ilman suurempaa paniikkia.
Kymmenen tunnin leikkaus
Pahalaatuinen syöpä ei antanut Tonille vaihtoehtoja.
– Niitä oli tasan kaksi; joko kuolema tai amputaatio. Valitsin luonnollisesti jälkimmäisen.
Kahden viikon kuluttua diagnoosista Tonin oikea käsi amputoitiin, mukaan lukien solis- ja lapaluu. Vaativa leikkaus kesti kokonaisuudessaan kymmenen tuntia.
– Menetin leikkauksen yhteydessä paljon verta, joten olin hetken hyvin kriittisessä tilassa. Lääkärit olivat kuitenkin varautuneet tähän, joten operaatio päätyi onnekkaasti.
Olosuhteisiin nähden Toni toipui leikkauksesta nopeasti. Kiitos tästä kuuluu ensiluokkaiselle hoidolle sekä hyvälle peruskunnolle.
– Tampereella on maailman paras sarkoomatiimi, joten koen olevani hyvin onnekas, että olen saanut olla alusta lähtien osaavien ammattilaisten hoidettavana, Toni kiittelee.
Tonin urheilutaustasta oli suurta apua myös sytostaattihoitovaiheessa.
– Käytännössä lähdin kunnon lenkille jo vuoden kuluttua sairastumisestani. Liikunta on ollut parasta mahdollista terapiaa ja auttanut isoin askelin eteenpäin.
”Aloitin elämän puhtaalta pöydältä”
Käden menettäminen oli Toni Lehtoselle luonnollisesti pysäyttävää, mutta ei kuitenkaan maailmanloppu. Se toinen vaihtoehto eli kuolema olisi ollut paljon kohtalokkaampaa.
– Pärjään hyvin yhdelläkin kädellä. Töitä en voi enää tehdä, mutta en ole katkera edes siitä. Sairastuminen ja siitä selviytyminen antoi minulle uuden mahdollisuuden. Aloitin elämän täysin puhtaalta pöydältä.
Toni on näyttänyt esimerkillään sen, että vaikeastakin syövästä toipuminen on täysin mahdollista. Henkilökohtainen asenne ja perheen tuki ovat toipumisen tiellä äärimmäisen ratkaisevia tekijöitä.
Takapakkeja toki tulee, mutta nekin kuuluvat asiaan. Ilman tahdonvoimaa ja lähimmäisten vahvaa myötäelämistä Tonin matka takaisin ihmisten keskuuteen olisi ollut paljon verkkaisempaa.
– Hoitojen jälkeen sairaus muuttuu enemmän psyykkiseksi ja fyysisten kipujen tilalle tulee yleensä henkistä oireilua. Henkilökohtaisesti väistin masennuksen tekemällä tässä vaiheessa niin sanotun välitilinpäätöksen. Listasin hyvät ja huonot asiat ja yllätykseksi hyviä tulikin enemmän. Tästä oli hyvä jatkaa eteenpäin, Toni selvittää.
Omatoimista kuntoutusta
Vaikka Toni sai heti alkuvaiheessa myös ensiluokkaista fysioterapiaa, paras mahdollinen matalapaineen taltuttaja löytyi kuitenkin lenkkipolulta.
– Entisenä aktiiviurheilijana tiedän, että kun kroppa on kunnossa, niin koppakin kiittää. Niinpä tein itselleni ”yksikätisen miehen kunto-ohjelman”, jonka keskiössä oli fyysisen kunnon kohentaminen.
Käsiamputaation seurauksena Toni joutui luopumaan pyöräilystä ja uinnista, mutta juokseminen sen sijaan lähti rullaamaan alkuvaikeuksien jälkeen hyvin.
– Alkuvaiheessa tasapaino oli heikko ja selkä kipeytyi, joten askellus oli opeteltava täysin alusta. Ensimmäiset hölkät olivat vain muutaman sadan metrin pituisia, mutta vuoden 2015 syksyllä pystyin juoksemaan jo kymmenen kilometrin lenkin. Tällä hetkellä juoksen kympin lenkkejä useamman kerran viikossa, Toni selvittää tyytyväisenä.
Toni uskoo vahvasti siihen, että 27 vuoden ristipaine työpaikkakiusattuna oli yksi syy hänen sairastumiseensa.
– Olin jo vuosia ennen syöpädiagnoosia ajatellut, että jossakin vaiheessa terveys tulee pettämään. Elimistö oli vuosikymmeniä jatkuvassa stressitilassa, joten ei edes vahvinkaan ihminen kestä tällaista painetta loputtomiin, Toni luonnehtii.
Valtava elämisen palo
Vaikka syöpä vei käden, niin tamperelainen perheenisä sanoo olevansa hyvässä iskussa.
– Olotilani on valtavan vapautunut. Henkiset kalterit ovat murentuneet ja voin paremmin kuin koskaan, Toni sanoo kiitollisena.
Lehtonen toivoo esimerkillään auttavansa myös muita samassa tilanteessa olevia.
– Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. Sain sitä itse ja haluan pistää hyvän kiertämään ja antaa tukea myös muille.
Sairastumisensa jälkeen Toni Lehtonen sanoo saaneensa valtavan elämisen palon.
– En halua elää loppuelämääni puolivaloilla. Tärkeintä on elää tässä ja nyt ja tämän aion myös toteuttaa. Olemme käyneet noin 50 eri maassa ja myös maapallo on kierretty.
Mutta paljon on vielä näkemättä. Yksikätisyys ei ole este myös matkustamiselle.
– Palvelu pelaa ja lentoemännät aukaisevat tarvittaessa vaikka viinipullon, Toni veistelee hyväntuulisena.
Kommentoi Facebookissa