Epäonnistuiko taksiuudistus? – Liikennevirasto vastaa kysymyksiin uuden liikennepalvelulain vaikutuksista

Liikenne- ja viestintäviraston hintaseurannan mukaan taksien hinnat ovat joissakin paikoissa laskeneet ja joissakin nousseet.

Liikenne- ja viestintäviraston hintaseurannan mukaan taksien hinnat ovat joissakin paikoissa laskeneet ja joissakin nousseet. (Kuva Anne Anttila)

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan johtopäätökset vaikutuksista on syytä tehdä vasta myöhemmin.

TAKSIUUDISTUS Liikenne- ja viestintävirasto Traficom seuraa liikennepalvelulain ja sen tuoman taksiuudistuksen vaikutuksia erilaisten mittareiden ja tutkimusten avulla säännöllisesti. Ensimmäisen kerran kysely tehtiin noin vuosi ennen lakiuudistuksen voimaantuloa, seuraava kysely on tarkoitus tehdä vuonna 2020.

Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea pitkän aikavälin muutosprosesseja. Tästä syystä lopulliset johtopäätökset liikennepalvelulain vaikutuksista on viraston mukaan syytä tehdä vasta myöhemmin. Seurannan kannalta on tärkeää, että liikenne- ja viestintävirasto kerää ja julkaisee tietoja taksimarkkinoiden kehityksestä säännöllisesti. Traficom haluaa myös vastata viime päivinä julkisuudessa usein esillä olleisiin kysymyksiin.

1 Johtiko uudistus taksien hintojen nousuun?

Liikenne- ja viestintäviraston hintaseurannan mukaan taksien hinnat ovat joissakin paikoissa laskeneet ja joissakin nousseet. Hinnat vaihtelevat yrityskohtaisesti. Liikenne- ja viestintäviraston täydentävän hintaseurannan tiedot ovat vuoden 2018 viimeiseltä neljännekseltä.

Suurimmat hintojen nousut ovat tapahtuneet Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Hintojen nousu johtuu Kainuussa perusmaksun korotuksesta ja Pirkanmaalla kilometrihinnan korotuksesta. Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa muutos johtuu minuuttiveloituksen käyttöönotosta.

Seurannan mukaan hinnat ovat laskeneet kuudessa maakunnassa, eniten Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Hintojen lasku johtuu yleisimmin vyöhykehintojen käyttöönotosta.

2 Tarkoittaako hintojen nousu sitä, että uudistus on epäonnistunut?

Tällaista johtopäätöstä ei voida tehdä. Liikennepalvelulain tavoitteena on mahdollistaa laadukkaat ja monipuoliset, asiakkaiden tarpeita vastaavat liikkumisen palvelut. Johtopäätökset liikennepalvelulain vaikutuksista voidaan tehdä vasta myöhemmin.

Taksialan toimijat voivat nyt vapaasti hinnoitella taksipalvelujensa tarjonnan ja palvelujen hinnat elävät markkinatilanteen mukaisesti. On tyypillistä, että aluksi esiintyy hintavaihtelua, kun yrittäjät uudistavat toimintatapojaan ja uusia yrittäjiä tulee markkinoille.

Myös kuluttajat kokeilevat markkinoille tulevia uusia taksipalveluja. Markkinoilla on myös tarjolla erihintaisia palveluja aiemman enimmäishintaan perustuvan matkan sijaan. Liikenne- ja viestintäviraston kyselytutkimus osoittaa, että valtaosa taksipalveluiden käyttäjistä on palveluihin tyytyväisiä.

3 Johtiko uudistus taksien saatavuuden heikkenemiseen?

Vaikka taksialalla toimivien yritysten ja kuljettajien määrä on kasvanut huomattavasti uudistuksen myötä, joillakin alueilla taksien saatavuuden on koettu heikentyneen. Tämä voi johtua siitä, että päivystysvelvoitteen poistumisen myötä kaikilla taksiyrittäjillä ei välttämättä ole ympärivuorokautista päivystystä.

Taksipalvelujen saatavuus on ollut ongelma jo vuosia. Esimerkiksi maaseudulle ei ole löytynyt uusia taksiyrittäjiä. Lakiuudistusta edeltävän viimeisen kymmenen vuoden aikana taksilupien määrä oli vähentynyt noin kuusi prosenttia. Taksiuudistuksen myötä lupien määrä on kasvanut voimakkaasti myös maaseudulla.

4 Eikö Kela-kyyteihin ja erityisryhmien liikkumiseen kiinnitetty huomioita lainvalmistelussa?

Julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista kuten Kela-kuljetuksista säädetään sairausvakuutuslaissa, ei liikennepalvelulaissa. Kela kilpailutti korvaamiensa taksimatkojen palveluntuottajat ja kilpailutettujen palveluntuottajien eli välityskeskusten toiminta alkoi 1.7.2018 eli samana päivänä kuin liikennepalvelulaki tuli voimaan.

Kelan kuljetusten järjestämiseen valitsema malli aiheutti varsinkin alkuvaiheessa runsaasti ongelmia kyytien saatavuudessa ja välittämisessä. Kelalta saatujen tietojen mukaan Kela-kyytien saatavuus on syksyn aikana parantunut suurimmassa osassa maata kilpailutusta edeltävälle tasolle. Merkittävät ongelmat ovat jatkuneet Uudellamaalla, jossa Kela joutui purkamaan tekemänsä sopimuksen ja kilpailuttamaan uudelleen.

Kelan tehtävänä on turvata tekemillään sopimuksilla terveydenhuollon asiakkaille sairausvakuutuslainsäädännön mukaiset kyydit ja palvelutaso. Kuntien vastuulla puolestaan on jatkossakin järjestää vammaispalvelulain mukaisesti kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia. Kunnat ovat kilpailuttaneet omia lakisääteisiä kuljetuksiaan jo vuosien ajan. Kunnalla on oikeus valita kuljetuspalvelun järjestämistapa.

5 Uudistus romutti vanhan hyväksi koetun ja toimivan taksijärjestelmän. Miksi näin tehtiin?

Vanha järjestelmä ei ollut kaikilta osin toimiva. Taksipalvelujen saatavuus erityisesti maaseudulla ja ruuhkahuippuina on ollut ongelma jo vuosia. Taksien määrä on laskenut nopeasti eikä etenkään maaseudulle ole löytynyt uusia taksiyrittäjiä eläköityneiden tilalle.

Toimintaympäristön muuttuessa myös lainsäädännön tulee uudistua. Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea toimivien liikennemarkkinoiden ja uudenlaisten palvelujen syntymistä. Taksiuudistuksen tavoitteena on ollut lisätä taksipalvelujen käyttöä ja mahdollistaa entistä paremmat taksipalvelut. Kotitaloudet käyttivät vuonna 2016 keskimäärin taksimatkoihin vain 60 euroa.

Liikennepalvelulain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa tiiviisti säädettävän lakikokonaisuuden vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimiin sääntelyn muuttamiseksi.  Seuraavan kerran lain vaikutuksista raportoidaan kootusti eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2022.

Lue myös: Taksien välityskeskuksia epäillään kielletyistä kilpailunrajoituksista – syrjintää Kela-kyydeissä

Kommentoi Facebookissa