HIILINIELU EU:n ympäristöministerit kokoontuivat Luxemburgiin neuvottelemaan 2030-ilmastopaketin taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla sekä niin sanotusta LULUCF-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja maan- ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt otetaan EU:n ilmastotavoitteissa huomioon.
Yhdessä päästökauppadirektiivin kanssa taakanjako- ja LULUCF-asetukset muodostavat kokonaisuuden, jolla EU toimeenpanee Pariisin ilmastosopimusta. Suomi tavoitteli neuvotteluissa ratkaisua, joka kohtelisi Euroopan metsäisintä maata niin, ettei maankäyttösektorista aiheutuisi Suomelle laskennallista päästöä.
– Neuvottelutulos jättää paljon toivomisen varaa. Suomen esiin nostamia erityiskysymyksiä otettiin huomioon, muttei riittävästi, sanoo Suomea kokouksessa edustanut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
LULUCF-asetuksessa Suomelle keskeisin neuvottelukysymys liittyi metsiä koskeviin laskentasääntöihin, joista keskusteltiin puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta.
Metsien laskennan pohjana on kunkin jäsenmaan asettama vertailutaso vuosille 2021–2030. Vertailutaso pohjautuu metsänhoidon käytäntöihin kaudella 2000–2009, jolloin hakkuut olivat Suomessa alhaiset. Koska metsien käytön taso vaihtelee merkittävästi jäsenmaiden ja eri vuosien välillä, jäsenmaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.
– Suomelle taakanjakoesityksessä määritelty päästövähennystavoite on yksi EU-maiden kunnianhimoisimmista, ministeri Tiilikainen sanoo.
Puheenjohtajamaan alkuperäiseen esitykseen kuului 360 miljoonan hiilidioksiditonnin kompensaatio, joka on jaettu jäsenmaiden kesken. Ympäristöneuvoston istunnossa Suomelle myönnettiin ainoana EU-jäsenmaana 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisää joustoja, jolloin kokonaisjoustomme nousi 54 miljoonaan hiilidioksiditonniin.
Mikäli metsien käyttö lisääntyy Suomen kansallisessa metsästrategiassa suunnitellusti 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2024 mennessä, metsistä voisi syntyä Suomelle laskennallinen päästö. Ne voisivat nostaa Suomen tosiasiallisen päästövähennysvelvoitteen yli 40 prosenttiin, jolloin Suomi voisi joutua ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä.
– Ei tässä hirveän paljon suomalaista metsätaloutta ymmärretä ja arvosteta tässä päätöksessä, pettynyt Tiilikainen kommentoi STT:lle.
Myös MTK:n mielestä jäsenvaltioiden välillä saavutettu kompromissi on Suomen kannalta huonompi kuin parlamentin kanta. MTK pistääkin toivonsa tuleviin kolmikantaneuvotteluihin.
Neuvottelut jatkuvat ensi viikolla komission, jäsenvaltioiden ja parlamentin kesken, joiden tuloksena saadaan se lainsäädäntö, miten metsiä ja muuta maankäyttöä EU:n ilmastolainsäädännössä käsitellään.
Kommentoi Facebookissa