TALOUS Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investointeja vetyyn. Panostus liittyy EU:n elvytyspakettiin, jolla pyritään elvyttämään taloutta koronakriisin iskuista. Vedyn rooli kasvaa erityisesti teollisuudessa sekä raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä.
– Rahaa ei välttämättä tule Suomeen, toteaa Energiateollisuus ry:n kaasuasiantuntija Kimmo Siira.
– Suomella pitäisi olla oma vetystrategia, että päästäisiin mukaan tähän junaan. Teollisuus ja liikenne tulevat tarvitsemaan vetyä päästöjensä vähentämisessä, ja vetyä voidaan hyödyntää energian varastoinnissa, Siira jatkaa.
Vetyä saadaan joko maakaasusta ottamalla hiiliatomi pois, tai sitten vedestä erottamalla vety ja happi toisistaan. Jälkimmäiseen prosessiin tarvitaan paljon edullista ja päästötöntä sähköä.
Osa komission kaavailemasta massiivisesta vetyrahoituksesta kohdentuu nimenomaan vedyn vedestä erottamisen kehittämiseen. Nykyisin vetyä valmistetaan maakaasusta, joka koostuu hiilestä ja vedystä.
Komissio julkistaa vetystrategiansa näillä näkymin 8.7. Energiateollisuus toteaa, että vuotaneiden tietojen mukaan komissio haluaisi edistää isolla rahalla uusiutuvan sähkön tuotantoa, jolla voitaisiin erottaa vetyä vedestä. Se tarkoittaisi esimerkiksi aurinkosähkön tuotantoa Portugalissa ja tuulipuistojen rakentamista Pohjanmerelle.
– Suomessa nähtiin jo viime talvena yö, jolloin sähkön hinta oli negatiivinen, eli kuluttajalle käytännössä maksettiin sähkön käytöstä, Siira toteaa.
– Tuulisen päivän ylijäämäsähkön hyödyntäminen vetynä avaa uusia mahdollisuuksia varastoida energiaa, joka muuten menisi hukkaan, Siira jatkaa.
Avoimeksi kysymykseksi jää, kannattaako vedyn tuotantoon investoida, jos se on kannattavaa vain kuukauden, pari vuodessa, eli silloin kun tuulee normaalia enemmän.
Energian tuotanto ja kulutus eivät aina kohtaa, kun tuulen ja auringon osuudet kasvavat sähkön tuotannossa. Vedyn valmistuksessa voidaan hyödyntää edullisen sähkön hetkiä. Vedystä voi Energiateollisuuden mukaan tulla tasapainottava tekijä yhdentyneessä, puhtaassa energiajärjestelmässä.
Kommentoi Facebookissa