Lakeuden katedraali avaa ovensa turisteille – kirkon esittelijöinä toimivat paikalliset eläkeläiset

Kirkossa on paljon erikoisia yksityiskohtia ja se on paikkakunnan ylpeyden aihe.

Kirkossa on paljon erikoisia yksityiskohtia ja se on paikkakunnan ylpeyden aihe. (Kuva Anne Anttila)

Lumijoen kirkko oli voimannäyttö, sillä paikalliset käyttivät kirkon rakentamiseen 14 000 työpäivää.

MATKAILU Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoella sijaitseva kirkko on yksinomaan jo kokonsa ja näkönsä puolesta nähtävyys. Torni kohoaa 48 metrin korkeuksiin, pituutta on 37 metriä ja istumapaikkojakin löytyy alkuperäisen tuhannen sijaan 850.

Lakeuden katedraaliksi nimetty tiilikirkko rakennettiin vuosina 1886–1889. Kirkon suunnittelijana toimi arkkitehti John Lybeck. Kirkon suunnittelussa, kuten myös sen rakentamisessa olivat myös itse lumijokiset aktiivisesti mukana.

Historia tietää kertoa, että nykyinen kirkko on eräänlainen pienoismalli ensimmäisistä luomuksista, sillä lumijokisten toivomuksesta kirkon ensimmäisiä piirustuksia pienennettiin.

Myös itse kirkon rakentaminen oli suuri voimannäyttö, sillä lumijokiset käyttivät kirkkonsa rakentamiseen 14 000 työpäivää. Kirkko otettiin käyttöön juhlallisin vihkiäisseremonioineen elokuussa vuonna 1890.

Arkkitehti John Lybeckin suunnittelema Lumijoen tiilikirkko on nimetty kokonsa ja näkönsä mukaisesti Lakeuden katedraaliksi.
Arkkitehti John Lybeckin suunnittelema Lumijoen tiilikirkko on nimetty kokonsa ja näkönsä mukaisesti Lakeuden katedraaliksi. (Kuva Anne Anttila)

Kolmas kirkko samalla paikalla

Lakeuden katedraali on Lumijoen kolmas kirkko. Myös kaksi aikaisempaa ovat sijainneet samalla paikalla, keskellä kylää. Lumijoen ensimmäisen kirkon rakennusajankohta oli 1620–1640, sillä tarkkaa aikaa ei tunneta.

Pieni puinen kirkko oli malliltaan länsitornillinen jyrkkäkattoinen tukipilarikirkko. Kappelikokouksessa 1814 kirkko todettiin ränsistyneeksi ja liian pieneksi, joten kirkko päätettiin purkaa ja rakentaa samalle paikalle uusi ja komeampi.

Uuden kirkon rakentaminen aloitettiin 1816. Lumijoen toinen kirkko oli sisäkulmiltaan viistetty puinen ristikirkko, 32 metriä leveä ja saman verran pitkä. Kirkossa laskettiin olevan istumapaikkoja jopa tuhat. Kirkko paloi kuitenkin vuoden 1882 kesäkuun 14. päivänä raivonneessa ukkosmyrskyssä. Samanaikaisesti paloi lahden toisella puolella Oulunsalon kirkko sekä vähän etelämpänä Revonlahden kellotapuli.

Juttuvinkki: K&K: Historioitsija Teemu Keskisarja liittyi kirkkoon – ”Usko on Suomen historian paras mielenterveyspalvelu”

Lumijoen kirkon erikoisuuksia on muun muassa se, että ensimmäinen kirkon ehtoollismalja varastettiin 1778 Vienan Karjalaan, josta se palautui monien vaiheiden jälkeen takaisin Lumijoella vuonna 1923.

Paikkakunnan ylpeyden aihe

Vuonna 2003 kirkon tiilikatto vaihdettiin kuparikatoksi ja ulkopuolen rappaukset korjattiin. Samassa yhteydessä sisäänkäynti muutettiin esteettömäksi eli rakennettiin uusi sisäänkäynti luiskineen ja apukaiteineen. Yhdeksän vuotta sitten kirkon ikkunat restauroitiin ja samalla korjattiin myös ovet.

Lumijoen seurakunnan seurakuntamestari Mirja Ylikulju sanoo kirkon olevan edelleen paikkakunnan ylpeyden aihe.

– Muualta tulleena on hienoa huomata, että Lakeuden katedraali on sukupolvesta toiseen säilyttänyt asemansa ihmisen elämässä ja arjessa. Ja kirkosta on tullut myös reilun 2 000 asukkaan kylän tärkeimpiä nähtävyyksiä, seurakuntamestari Ylikulju sanoo.

Vaikka Lakeuden katedraali ei kuulu enää niin sanottuihin tiekirkkoihin, niin se on nyt avannut ovensa turisteille ja kirkosta kiinnostuneille myös tänä kesänä. Esittelijöinä toimivat Eläkeliiton paikallisyhdistys ja sen vapaaehtoiset.

– Tarkoitus on pitää kirkko avoinna koko heinäkuun ajan, mutta tarkemmat päivät ja kellon ajat tarkentuvat Lumijoen seurakunnan kotisivuilta sekä facebookista, Mirja Ylikulju tarkentaa.

Lue myös: Suomalaiset haluavat osallistua kasteeseen, häihin ja hautajaisiin – uskon puute suurin syy eroon kirkosta

Kommentoi Facebookissa