ASUMINEN EU-parlamentti on hyväksynyt kantansa lakiehdotukseen, jolla vähennettäisiin rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisättäisiin peruskorjauksia.
Direktiivi on herättänyt keskustelua Suomessa, ja sen pelätään koskevan yli miljoonaa asuntoa, joille koituisi pakkoremontti. Ylen A-studiossa asiantijat epäilivät, että jopa joka toinen kerros- ja omakotitalo joutuisi tekemään energiaremontin.
Euroopan komission mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksestamme on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muutetaan, jotta kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU:n rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja sektorista tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen. Uusien julkisen sektorin rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuoteen 2026 mennessä. Kaikki uudet rakennukset olisi varustettava aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Peruskorjattavissa asuinrakennuksissa tämä olisi tehtävä vuoteen 2032 mennessä.
Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G, jossa G vastaa 15 prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia. Muiden kuin asuinrakennusten ja julkisten rakennusten olisi saavutettava vastaavat luokitukset vuoteen 2027 ja vuoteen 2030 mennessä.
Energiatehokkuutta voi parantaa joko eristämällä tai parantamalla lämmitysjärjestelmää. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun rakennus myydään tai siihen tehdään peruskorjaus tai kun vuokrakiinteistöstä tehdään uusi vuokrasopimus.
Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisissa perusparannussuunnitelmissaan, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta nämä tavoitteet saavutetaan. Kansallisiin perusparannussuunnitelmiin olisi sisällyttävä tukijärjestelmiä, joilla helpotetaan avustusten ja rahoituksen saantia. Rahoitustoimenpiteiden avulla olisi tarjottava merkittävä palkkio pitkälle menevistä perusparannuksista erityisesti silloin, kun on kyse energiatehokkuudeltaan heikoimmista rakennuksista. Vähävaraisille kotitalouksille olisi tarjottava kohdennettuja avustuksia ja tukia.
Uusien sääntöjen ulkopuolelle jäisivät muistomerkit. EU-maat voivat päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tekniset rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot ja paikat, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen. Jäsenvaltiot voivat myös jättää soveltamisalan ulkopuolelle sosiaaliset asunnot, joissa peruskorjaus johtaisi vuokrankorotuksiin, joita ei voida kompensoida energialaskuissa näkyvillä säästöillä.
Euroopan parlamentin jäsenet haluavat myös antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden mukauttaa uusia tavoitteita rajoitetussa määrässä rakennuksia riippuen siitä, onko peruskorjaus taloudellisesti ja teknisesti kannattava ja onko saatavilla ammattitaitoista työvoimaa.
Parlamentti vahvisti kantansa äänin 343 puolesta, 216 vastaan, 78 tyhjää. Parlamentin jäsenet aloittavat nyt neuvottelut neuvoston kanssa sopiakseen lainsäädäntöehdotuksen lopullisesta muodosta.
Lue myös: Omakotitalossa asuminen kallistuu hurjaa vauhtia – nousua viime vuoteen jopa 3 700 euroa
Kommentoi Facebookissa